Monday, February 29, 2016

Whadup ?!








Laitoin jo esille ihanan Maileg-pääsiäiskoristeen ja hankin kaveriksi keväisen kukan.
Kevät pakottaa siivoamaan, pöly näkyy auringossa ja likaiset ikkunat ... mitenköhän tuntuu, että siivoan koko ajan eikä siistiä edes tule?

Tästä tulikin mieleeni, että vaikka meillä on aina niin sanotusti siistiä eli vaatteet kaapeissa ja lattiat imuroidaan melkein joka päivä, tavarat raivataan ja sohvatyynyt pöllytetään koirankarvoista pihalla - niin nautin vierailla ja kyläillä paikoissa, joissa ei ole niin niin justiinsa siivottu. Rakastan juoda kahvikupin sohvalla, josta ensin siirrän ystävän villatakin, kutimet, lehdet ja lasten tavarat pois peppuni alta. 
Sitä ennen - jutella kaverini kanssa samalla kun hän tiskaa meille ne kahvikupit tiskivuorestaan keittiössä, jossa valo laskeutuu ihanasti paperipusseihin, perunoihin, sipuleihin ja oliiviöljypurkkeihin hänen hieman sotkuisella apupöydällään. Eteinen täynnä kenkiä ja sukkia ja kaikenlaisia multanyssäköitä.

I-ha-naa!
Mutta miksi minä sitten aina puunaan ja siivoan? Jaa-a, tämä olisi jonkun päätutkijan selvitettävä mutta itse ajattelen sen tulevan ehkä hieman lapsuudesta - meillä oli aina siistiä. Tai siitä, että olen oikeasti sisäisesti niin sekaisin että haluan kontrolloida edes ympäristöäni.

No, sitten vihdoinkin tein sen eli elokuisen rippijuhlan kiitoskortit lähtivät matkaan perjantaina. 
Voi että, se oli ihana kesäpäivä!  Tuli ikävä kesää. Huomenna on jo maaliskuu. Kohta pääsen jännittämään mitä kaikkea sipuleista jälleen maanpinnalle nousee kukkimaan.

Tukholman reissusta selvitty myös. Muutaman ihanan jutun löysin uuteen kylpyhuoneeseen, vaikka budjetti oli pieni.
Palataan niihin myöhemmin!

Monday, February 22, 2016

Ihanat kakluunit






Täältä meiltä löytyy kaksi kaunista alkuperäistä kakluunia. Molemmat ovat kulmauuneja; toinen löytyy alakerran pienestä olohuoneesta ja toinen seinän takaa ruokahuoneesta.
Ruokahuoneen uuni on minusta kauniimpi, ihana koristeellinen kruunu - miinus on vaan se, että emme ole vieläkään päässeet siihen saakka, että kunnostaisimme tämän kaunokaisen.

Toisen me kunnostutimme. Hormissa oli suuri naakanpesä tukkeena jota ei saatu nuohottua pois, vaikka nuohooja kuinka yritti parikin kertaa + apujoukot.  Savupiippu oli myös osin korjattava sekä hormia slammattava. Edellinen asukas oli myös ilmeisesti tehnyt uunista takan, eli se palautettiin varaavaksi. Luukuista on nuohooja pari kertaa sanonut että ne pitäisi uusia ja laittaa kipinäsuoja, mutta joskus sitten. 

Me emme ole polttaneet sattuneista syystä tänä talvena paljoakaan puita uunissa. Pienet nakkisormet menevät heti luukuille, kun silmä välttää.
Yhden taaperon kanssa ehkä selviäisi uunin lämmittämisestä mutta kun on kaksoset kyseessä, on toinen aina tihutöissä sillä aikaa kun toisen kakkapyllyä vessassa pesee.

Viikonloppuna polttelimme hiukan uunia. Yleensä silloin olemme molemmat kotona ja toinen istuu aina uunivahtina. Silloin kun oli paukkupakkaset polttelin yhden kokonaisen päivän uunia niin, että kaksoset olivat kanssani yläkerrassa ja aina nopeasti kävin lisäämässä puita uuniin ja tsekkaamassa ettei mitään katastrofia ole tapahtumassa.

Olen kuullut tarinaa, että talomme ollessa vielä yksi iso (nyt siis jaettu paritaloksi) siinä asuva mummeli vei aina hehkuvan hiilen toisesta uunista toiseen, kun sytytteli uuneja. Naapurin puolella on vielä kaksi ihanaa kakluunia ja muistelisin, että täältä on myös purettu uuni jostain. Että riitti tässä talossa lämmitettävää - ja uuneja sytytettäväksi.

Jotenkin vanha talo vaan on niin ihana - ei tätä tunnelmaa oikein pysty selittämään. Siihen täytyy vain rakastua.


Ps. kylpyhuoneremontin aloituspäivämäärä on päätetty kahden viikon päähän maanantaihin. Tämän viikon olemme hiihtolomalla ja reissussa ja ensi viikon on itse remontin tekijäksi palkattu tyyppi lomalla. Sitten aloitetaan!
Olen jo tilannut lattialaatat, suihkut , ammehanan ja vanhan ihanan seinävitriininkin löysin Bukowskis Marketista. Amme on vielä miettimättä sekä seinälaatat.
Intoilen hulluna näistä pikku päätöksistäni ja sisustamisesta (varmaan kaikki naiset näin tekee?) vaikka kun lattiata avataan, saattaa mahdollisia lahovaurioita katsoessa taas itku tirahtaa -mutta on niistä ennenkin selvitty kunnialla maaliin! 

Thursday, February 18, 2016

... että ne asiat, jotka pitäisi tehdä, lopultakin tehtäisiin ...








Sain yllätysvieraan (niin ihana ystävä) toissapäivänä, joka kiikutti minulle kauniita tasetteja. Kevät pakotti myös siivoamaan ylimääräistä tavaraa pois huoneista - jälleen huokaus, syvä. Haluan mahdollisimman vähän tavaraa nykyisin. Ei yhtään purkkia tai purnukkaa lisää, ei mitään turhaketta. Vaikeaa kun olen luonteeltani keräilijä, mutta jotenkin haluan tilaa hengittää ja olla.

Haaveilen uudesta pienestä sohvasta olkkariin. Ja siitä, että saisin tuon nojatuolin rohjakkeen verhoiltua (tai vietyä verhoiltavaksi). Oi että se olisi kaunis kun siihen saisi uuden kankaan. Jos muistatte niin toisen vanhan nojatuolin verhoilutin luumunvärisellä kankaalla.

Jos(pa) kylpyhuoneen remontointi inspiroisi myös näihin asioihin! 1)korjaamaan kaikki irronneet pistorasiat (ei sähkötöitä mutta nämä irronneet kotelot yms.) ja listanpalaset ympäri huushollia

2)Lotan huoneen vaatekomeron oven lukon ja kahvan korjaaminen (olleet rikki ihan kokonaiset 5v.) 

3)maalaamaan yläkerran aulan seiniä (osa on mennyt jo ajansaatossa likaiseksi ja niissä on saippuakuplaa ja leikkilimaa, lyijykynää ja huulipunaa, kynsilakkaa ...)

4)yhteinäistämään listoja (eteisessä on puolipanelin päällä jotain ihan ihme listaa, varmaan alunperin meidän vanhan keittiön koristelistaa??? ... muutenkin seinissä jossain kohdin ihan hanurilistoja) 

5)putsaamaan tulevan uuden kylpyhuoneen oven puupinnalle ja maalaamaan sen ja sen karmit uudestaan ihanalla vaaleanharmaalla sävyllä (tai vanhalla roosalla, josta unelmoin salaa ... ) ja etsimään siihen jonkun superihanan vanhan patinoituneen ja koristeellisen ovenkahvan ja lukon (se on vanha peiliovi)

6)myös etsimään kuistille lasisen kattolampun (joku pieni ihana ja tietenkin vanha)

7)siivoamaan eteisen isot kaapit roinasta ja heittämällä ne tavarat roskiin - ei jemmailua! 

8)portaat saisi myös hioa (joku muu kun minä mielellään) täysin puupinnalle ja maalata uudestaan! Niissä on sata ja yksi isoakin kolhua, jotka on alkaneet ärsyttää minua - ja maalikin on kolhuista lähtenyt (lapset heitelleet tavaroita yläkerrasta portaisiin, ilmeisesti???). 
Tosin näin Lantliv-lehdessä kuvan vanhasta portaikosta, joka oli pelkällä puupinnalla (siis askelmat, kaiteet ja ympäristö oli maalattu) ja niissä oli vaalea vaha päällä. Ihanat! 

... siis tämmöisiä ajatuksia tänään mutta mistä aika?

Tuesday, February 16, 2016

Söpöstely putkikassi reissutytölle



Kaverini Novan tyttö Isla oli meillä kesällä yökylässä ja hänellä oli ihana putkikassi mukanaan - putkikassi, jonka Nova oli tietenkin itse ommellut! Siksi se olikin niin supersuloinen ja uniikki.

Nykyisin meidän Lotta on vähän väliä kavereillaan yötä ja ottaa osaa monesti myös yökyläsynttäreihin. Siksi muistin putkikassin ja kirjoitin Novalle, että haluaisin Lotalle samanlaisen. Arvaatteko siis mitä paketista paljastui? Iik - tämä on niin ihana! Juuri Lotan näköinen ja nyt jo pakattuna valmiiksi Tukholman reissua varten. 

Putkikassi on tehty monenlaisista värikkäistä kankaista ja siinä on vaikka mitä ihania pieniä yksityiskohtia - sisältä kauniisti vuoritettu, taskuja ja roikkuvia tupsuja tyttöjen mieleen! Voihan söpöys kun astelemme laivaan ja Lotalla keikkuu tämä olkapäällä.

Tiedustelut: Nova Melina / Karuselli, klik!

Monday, February 15, 2016

Ulkoruokinnassa




Tapahtunut epäonnea lähipäivinä parikin kertaa ... jääty niin sanotusti "lukkojen taakse". Toisella kerralla pelasti lukkoseppä, joka tosin muisti todella kalliilla laskulla ja toisella kerralla miehen ja kaksoset pelasti naapuri - ruokkimalla ja tarjoamalla suojaa tunnin ajan. 

Vara-avaimesta ei ekalla kerralla ollut apua koska koko lukko oli mennyt rikki, eikä enää päästänyt meitä poloisia sisään taloomme. Toisella kerralla mies heitti minut ja Lotan uimahalliin ja avain oli taskussani, ovi lukossa ja mies joutui sitten hengailemaan naapurissa ja huoltoasemalla kaksosten kanssa - kun ei omaa avainta hänellä ollut mukana. No ja joo, epäonnisia sattumuksia jotka liittyvät ulko-oveemme mutta on olemassa paaaaaljon enemmänkin murheita, pientähän tämä. 

Ulkona on todella keväistä - tulin juuri lenkiltä koiran ja kaksosten kanssa ja jalkakäytävät olivat jostain kohdin pitkiäkin pätkiä ihan sulia! Aurinkokin paistoi ja linnut lauloivat. Todella, tuleekohan nyt jo kevät kunnolla?

Tulin kotiin ja kurkkasin postilaatikkoon. Sain Novalta ihanan paketin! Voi kuinka hän pakkaa tuotteensa kauniisti. Näytän huomenna mitä paketissa oli! Aivan superihana juttu!
Olemme hiihtolomalla lähdössä lasten kanssa minilomalle Tukholmaan joten tämä jos mikä tulee tarpeeseen. Enemmän huomenna!


Friday, February 12, 2016

Rockyroad brownies






Eilen oli aivan törkeä makeanhimo! Illalla Lottaa partiosta hakiessa kipaisimme kauppaan ja hain tarvikkeet näitä Rockyroad brownies leivoksia varten. Selasin kakkuhimoissani Leila Lindholmin mainiota kirjaa  - Vielä yksi pala! Sieltä poimin tämän reseptin, rakastan rockyroadia (koska sitä ei tarvitse syödä kuin se yksi tai kaksi palaa, niin on makeanhimo taltutettu!).

Tein pellillisen ja söin juuri kahvin kanssa kaksi palaa ja olen aivan että PLÄÄH " plääh, kuinka makeaa!".
Voisin kuvitella, että leivos menisi pienenä palasena jäätelöpallon ja lasillisen skumppaa kanssa todella hyvin jälkkärinä. Mutta hätäisesti, kotiäidin kahvihetkellä ,suuhun tungettuna suurina haukkuina, tuli todellakin ähky ja pähky olo.

Kehuin vuolaasti lapsilleni leipovani tänään ystävänpäivän kunniaksi mutta tiedän, että hekään eivät tätä herkkua pysty tuhoamaan montaa palaa. Ja tosiaan, minulla on jääkaapissa se pellillinen. 

Täytyy kysyä jos naapuriston äidit pääsisivät illalla piipahtamaan ja tarjoaisin skumpan myös oheen. Ei tätä pysty muuten kukaan syömään kokonaan pois. Mutta hyvää on ja ihanaa! Helppotekoinen myöskin. Tässä ohje:



Rockyroad -browniet

PERUSOHJE 1 PELLILLINEN / 24 PALAA
350 g pehmeää voita
6 dl sokeria
3 dl hyvälaatuista kaakaojauhetta
1 dl vaaleaa siirappia
1/2 tl suolaa
6 luomukananmunaa
3 dl vehnäjauhoja

1, kuumenna uuni 175 asteeseen.
2, vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi.
3, sekoita joukkoon kaakaojauhe, siirappi ja suola.
4, lisää kananmunat yksi kerrallaan vatkaten koko ajan. Kääntele taikinaan lopuksi vehnäjauhot.
5, laita reunallisen uunipannun pohjalle leivinpaperi ja täytä pohja taikinalla.
6, kypsennä kakkua uunin keskiosassa 30-35 min ja kokeile välillä tikulla kypsyyttä; sen pitää jäädä vähän tahmeaksi, kun kakku on kypsä. Jäähdytä kakku.


FUDGEKUORRUTE
3 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
1 dl vaaleaa siirappia
400 g tummaa hyvälaatuista suklaata (kaakao 70%)

ROCKYROAD - PÄÄLLYSTE
1/2 pss Dumle- toffeeta
1 dl pistaasipähkinöitä
2 dl suolapähkinöitä
2 kourallista pieniä vaahtokarkkeja

1, kypsennä kakku perusohjeen mukaisesti ja jätä jäähtymään.

2, kiehauta kuohukerma, maito ja siirappi. Ota kattila sivuun ja anna jäähtyä pari astetta.
3, hienonna suklaa ja sekoita kuumaan nesteeseen. Anna sulaa joukkoon.
4, levitä kuorrute kakun päälle ja sirota pintaan pähkinät ja karkit.
5, jäähdytä kakkua kunnes päällinen on jähmettynyt ja leikkaa sitten neliöiksi.

                                                                           *

Friday, February 5, 2016

Jälleen pikku ajatuksia & Cilla's arvonnan voittaja






Hei kaikille! Tänään aamulla jo herätessäni mietin kenelle saan kääriä matkaan ihastuttavan Cilla's ystävänpäiväpaketin. Kauniin huivin ja tuoksun. Tuossa tekstissäni muuten taisin laittaa väärin, että kauppa olisi Kalliossa. Valveutunut lukijani korjasi sen olevan Alppilassa. Minulle Kallion ja Alppilan raja on häilyvä - mutta siis Alppilassahan puoti on. Ihan siinä Linnanmäen Huvipuiston vieressä. Olen itse suorittanut artesaanitutkintoani mm. verhoomossa ja sisustusompelimossa siellä Alppilassa ja asunutkin Vallilassa - joten en ymmärrä, jos seudun pitäisi olla tuttua minulle kuin omat taskuni miksi ajattelin sen olevan Kalliota? Kallio ja Alppila siis viereiset kaupunginosat. Ei mene kauheasti väärin tuo suunta mutta ihan pikkuisen, anteeksi siis siitä!

Arvonnan voittaja on tässä: "Suloinen puoti :) Mielelläni olen arvonnassa mukana"
meerikai
/ Otan sinuun yhteyttä henkilökohtaisesti sähköpostilla! Onnea!


Haluan kertoa pienen tarinan. Blogiani pitkään seuranneet ehkä tietävät, että meillä ei ole kaksosten- tai muutenkaan lastenhoitajia ihan ruuhkaksi asti. Kotipalvelukin loppui joulukuuhun (pitäisi vääntää uudet hakemukset).
No, hoidan kaiken itse, mies auttaa sen kun töiltään ehtii. Onneksi aika paljon iltaisin on kotona apunani. 
En ehkä muutoin tuntisi joskus uupumusta ellei kaksoset olisi nukkuneet huonosti ihan syntymästään saakka -yhä valvovat öisin hetkiä ja pitää nousta monen monta kertaa heitä lohduttamaan.

Pystyn laskemaan yhden käden sormilla yöt jotka olen nukkunut hyvin kohta puoleentoista vuoteen.

Mutta ovat ne suloisia en halua valittaa, kasvavat ja ovat terveitä. Iloisia. Ihania. Mutta äiti saa tuntea uupumusta. Meillä ei ole isovanhemmista ainakaan vielä apua. Ja kateellisena aina katsonkin perheitä, joissa isovanhemmat ovat paljon auttelemassa arjessa. Meilläkin vanhemmilla lapsilla on harrastuksia joihin kuljettamiseen ja viemiseenkin tarvittaisiin aina joskus jeesiä, tai ihan vaan siihen että tulisi vaikka tekemään ruokaa sillä aikaa kun laitan pyykkejä tai jotain vastaavaa ... mutta siis asiaan.

Tätini on alkanut hoitaa kaksosia noin kerran viikossa! Aivan uskomatonta! En voi uskoa silmiäni kun saan tekstarin ja hän kirjoittaa siinä, että koska voi tulla hakemaan kaksoset taas tai ehdottaa itse vapaana olevia päiviään. Sain juuri muutama päivä sitten kuvaviestin, hän oli ostanut Vinskille lelun! Voi elämä, meinasin itkeä. En ole ikinä saanut tälläisiä viestejä keneltäkään. Tuntuu jotenkin niin hyvältä, kun joku haluaa olla heidän kanssaan vapaaehtoisesti ja selvästi tykkää siitä ja rakastaa heitä. Ulkoilee heidän kanssaan. Ottaa yöksi. Meillä ei ole kamalan läheinen suku, en tiedä miksi, kaikki olemme vähän omissa oloissamme erillään ympäri Suomea. Sen vuoksi tuntuu juurikin niin hyvältä. Että me nyt jeesaamme toisiamme. 
Tiedän, että hän tulee saamaan osakseen niin paljon hyvää vielä. Antaa hyvän kiertää!

Ihanaa viikonloppua kaikille! Minä alan pakkaamaan vauveleille kassia valmiiksi. Tätini tulee heitä hakemaan niin pääsen asioille.
Illalla haemme kaksoset kotiin. 

Onnea vielä kerran paljon, suurella sylillä, arvonnan voittajalle! Kommentteja tuli niin paljon, olen iloinen siitä, että ilahdutin teitä lukijani.
Joo ja sitten pitääkin laittaa se voittajan sähköposti heti menemään, etten unohda tässä hässäkässä.