Wednesday, September 24, 2008

Eilinen yllätys ja aamuiset pyllähdykset




Aurinko paistaa. Aamu alkoi rattoisasti. Vartin yli kahdeksan minä vielä, tottakai, kylpytakki päällä, hiukset sekaisin, naama rasvaisena, laittamassa poikaa kouluvalmiiksi. Puhelin soi säikäyttäen tunnelman rikki. Kuka siellä näin älyttömän aikaisin? Tiuskaisen nimeni soivaan kännykkään. Vernerin opettaja! Olemme mieheni kanssa unohtaneet sovitun vanhempainvartin! Voi ei. Ope kysyy varovasti, "oletko yhä siellä kotona mahan kanssa? Mites teille kävisi sitten huomenna? Tuli tuossa yksi peruutus. "


Taas hävettää. Aina unohdamme. Tieto oli ylhäällä seinäkalenterissa. Silti.
Otan kupillisen kahvia keittiöstä ja huomaan, että mieheni on laittanut astianpesukoneen päälle. Kulta rakas, koneessa olevat astiat olivat puhtaita. En vain ollut eilen illalla ehtinyt tyhjentää konetta. Täällä on ilmeisesti joku muukin jo hermona kuin minä.

Mies korjaa tilanteen. Vessasta palaa lamppu ja hän vaihtaa sen sanoen samalla, "katsos nyt kuinka ihana mies sinulla on? Hän vaihtaa lampunkin tuosta vaan!".

Etevä kaveri. Ensin kysyi minulta missä meillä säilytetään uusia lamppuja.

Ylhäällä kuvassa oleva vauvanlelu tuli minulle eilen postissa kauniin kortin kera täältä.
Olen todella otettu. Ihana, ihana ihana ihana. Siellä se nyt odottelee sängyllä jo valmiina. Me kaikki odotamme valmiina. Kiitos paljon!

19 comments:

  1. Ihana lelu teidän tulokasta odottamassa:) Minä jo odottelen vauvauutisiasi innolla:)) Olen hengessä mukana, kaikki on vielä itselläkin tuoreessa muistissa.

    ReplyDelete
  2. Täällä sitä vaan kirjoitellaan ja postaillaan, vaikka purkautua jo pitäisi! ;D

    Meidän etevällä kaverilla menee likaisia astioita puhtaaseen koneelliseen harva se päivä :)

    ReplyDelete
  3. How's this... Mun piti olla kuudelta opettamassa eras tunti ja noin kahden aikaan lahdin Siennan kanssa ostoksille. Siina ostoskellessa unohdin taysin koko luokan opettamisen! Eli muistin ja sitten unohdin parin tunnin sisalla! Mulla on maailman surkein muisti. :(

    Mina laitan aina keittiopyyhkeen astianpesukoneen oven valiin kun astiat on puhtaita ja en jaksa viela tyhjentaa. Niin usein on puhtaiden astioiden valista loytynyt likaisia. :(

    On teilla siella jannat paikat vauvan tulon kanssa.

    ReplyDelete
  4. How's this... Mun piti olla kuudelta opettamassa eras tunti ja noin kahden aikaan lahdin Siennan kanssa ostoksille. Siina ostoskellessa unohdin taysin koko luokan opettamisen! Eli muistin ja sitten unohdin parin tunnin sisalla! Mulla on maailman surkein muisti. :(

    Mina laitan aina keittiopyyhkeen astianpesukoneen oven valiin kun astiat on puhtaita ja en jaksa viela tyhjentaa. Niin usein on puhtaiden astioiden valista loytynyt likaisia. :(

    On teilla siella jannat paikat vauvan tulon kanssa.

    ReplyDelete
  5. Kiva jos ötökkä oli mieleen ainakin äipälle :). Minä olen meillä se töttöilijä. Jätän myös märät pyyhkeet ympäriinsä ja juuston ja voin pöydälle. Olen dementikko.

    ReplyDelete
  6. Tuossa tilassa unohtelu on ihan normaalia-kuuluu toimenkuvaan!!!
    Minulla ei ollut muistia ollenkaan moneen vuoteen...Nyt sentään jotain muistan~pätkittäin...

    Olisi se tylsää,jos mitään kömmähdyksiä ei sattuisi elämässä...
    Mitä sitä sitten hymyssä suin muistelisi ja kikattelisi mummelina keinutuolissa istuessaan!?
    ~jos niistä muistaa silloin enään yhtikäs mitään!!=O)
    Minä olen tosi etevä pesemään pyyksäkoneessa kaikenlaisia ylimääräisä esineitä...
    Kuopuksen taskuun jää aina ylläreitä,joita tongin koneen pohjalta kauhistellen
    -kännyköistä alkaen!!!!
    Matroskin väsäämä öttiäinen on tosi kähee!!!<3<3<3
    Onnellisia ja tarmokkaita poikimisia sinulle toivottelen!!!
    Jännät paikat koko konkkaronkalla!!!=O)

    ReplyDelete
  7. Voi kuinka hauska lelu!

    Täällä jännityksellä odotellaan vauvauutisia. On se niin ihanaa...

    ReplyDelete
  8. Synny jo vauveli, mäkään en jaksa odottaa!!! Tsemiä ja terkkuja, -A-

    ReplyDelete
  9. Fiilis ja kunto on hyvä mutta alkaa usko jo loppua -tämä kaveri ei vaan halua tulla ulkomaailmaan ??

    Kivaa ja kiitos kommenteista jotka tsemppaavat kovin , olette kaikki NIIN ihania.

    s a n s k u :) :lle vielä erikseen, että tosi hyvä keino tuo astiapyyhe koneen oven välissä! Taidampa kokeilla...

    ReplyDelete
  10. Kyllä se sitten tulee, kun on 3 viikkoa mennyt yliaikaa :-) Heh, olenko kamala. Oon vaan todennut että lähes kaikilla sama juttu nykyisin. Vaavit eivät paljon ulkoudu laskettuun aikaan mennessä. Ainakaan meillä :-)

    Täällä hengessä mukana, ihan hirveä vauvakuume!!!!!!!!!!!

    ReplyDelete
  11. Meilläkin unohdellaan säännöllisesti yhtä sun toista. Ja aina on joku lappu kateissa.

    ReplyDelete
  12. ihana lelu! vauvakuulumisia käyn kurkkaileen usein, että joko.
    Tsemppiä synnytykseen :)

    -Tarja

    ReplyDelete
  13. Taas niin tutun kuulloisia kuvioita...:) Tsemppiä, tsemppiä! Täällä kans yks täti hengessä mukana...:)Jännää...

    ReplyDelete
  14. Kiitos kaikille taasen kommenteista!
    Jännää täällä on mutta taitaa tästä syyskuun vauvasta tulla lokakuinen, kun ei hän tahdo ulos maailmaan :)
    Tai no, onhan tässä kaksi pvää vielä syyskuuta jäljellä ... ;)

    Minä täällä valvon putkimiehen töitä, kun oli aiempi laittanut yhden osan keittiön allaskaapin putkista vähän väärin ja alkoi tiputtamaan vettä tässä yksi pvä kaappiin. Onneksi huomattiin!

    ReplyDelete
  15. Voi, minä olin jo ihan varma, että peiton alla jo pehmeä sukka nuppusen jalassa! :) Tulee kun on tullakseen. Vauva odottelee vain oikeita tähtiä, joiden alla syntyä!!

    ReplyDelete
  16. tanya
    Mrrr... alkaa olla meikäläinen aikamoinen valtava mursu. Kävin jättämässä sinulle blogiisi terveiset kommentin muodossa, olit taas penkonut vanhoja Avotakkoja, hih hih :D

    ReplyDelete
  17. Ihana vauvalelu! Kyllä teillä on niin paljon muuta ajattelemista nyt, että "tavallisia" juttuja saa unohtaa!
    Minäkin tässä odottolen vauvauutisia!

    ReplyDelete
  18. Vauvauutisia kävin kurkkaamassa minäkin. En ole varma olenko koskaan mitään kommentoinut, mutta olen lueskellut blogiasi jo jonkin aikaa. Pidän koko sisällöstä! Tsemppiä vaan loppumetreille, perässä tullaan - tosin vasta helmikuussa:)

    Nina

    ReplyDelete
  19. huset på landet
    Kiitos kivasta kommentistasi! :)

    Nina
    Onneksi olkoon :) Jokainen lapsi on ihme vaikka ikävä kyllä sitä ei aina muistakaan. En kai koskaan lakkaa kummastelemasta, että kannan täällä masussani toista elävää, ihmettä. Kohtu on täynnä jalkaa ja polvea, masua ja kättä. Outoa.

    ReplyDelete