Mitä kuuluu ?

Saatiin lunta tänne Helsinkiin! Heti tuli Jouluinen fiilis. Tämä viimeinkin tarkoittaa meille kaikille pikkulasten vanhemmille ihanaa. Nimittäin toppapuvun pukemista! Lotta on ainakin just viimeiseen saakka rimpuileva ja naama punaisena karjuva, täysin jäykkä pötkylä ... siinäpä vasta urakka. Toinen tahtojen taistelu käydään, kun istutan Lottaa rattaisiin, voi hyvänen aika kuinka vaikeaa on saada tuo jäykkä pötkylä rattaisiin. Päiväunille nukahtamista vastaan otetaan toki myös nykyään mittaa. Rattaiden selkänojaa ei voi enää laskea makuutasoon lenkille lähdettäessä, koska neitonen ei tähän suostu (teen sen sitten hänen ollessaan unessa) vaan nukahtaa lopulta kaksinkerroin istuma-asentoon. Siis niin kuin taittuu keskeltä kuin nitoja tai jokin nipsu, joka loksahtaa auki asennosta kiinni. Ilta- tai aamupuuroja ei taaskaan hyväksytä. Hyvin alkanut "jugurtinsyömisura" katkesi heti alkuunsa. Kaikki on yht'äkkiä kovin kovin hankalaa ja kaikesta tulee suuri poru. Tai suuttumus. Nipistetään naamaani pikkukynsillä, purraan vaippaa vaihtavaa kättä ynnämuuta hassun hauskaa. Aamulla herätään jo viiden, puoli kuuden aikaan. Voitte kuvitella, että en tykännyt tuosta kellojen siirtämisestä sitten yhtään.
Mukavaakin on tapahtunut tässä ohessa lasten kanssa. Kävimme eilen Vernerin kanssa ihan kahdestaan kaupungilla. Hyppäsimme illalla bussiin. Verneri tarvitsi muutaman vaatteen ja uudet kengät. Täytyy sanoa, että nautin isomman lapsen kanssa shoppailusta. Kiertelystä. Katselusta. Keskustelusta. Vernerihän on tosi muotitietoinen ja tietää merkit ja kaupat minne mennä. Kaikkea haluamaansa ei tietenkään voi saada. Yleensä kuitenkin nämä hieman hintavammatkin hupparit käytetään loppuun joten - jos niitä on pari, minusta se on ihan vaan säästöä. Helsinki on mielestäni niin kaunis ja tunnelmallinen iltavalaistuksessa vaikka Verneri ihmettelikin, että mahtaa kulua paljon sähköä kaikkiin näihin valoihin.
Jouluvalot vielä kehiin niin sitten vasta kuluukin.
Lotta on ollut ihmeen rauhallinen hetken ja sain kuin sainkin blogattua teille hieman. Nyt on mentävä, sängyt petaamatta. Meillä isäntä lähti tänään kesärenkailla liikenteeseen. Toivottavasti on päässyt perille. Ei ole ainakaan kuulunut mitään soittoa, että : "*** kele , oon täällä ojassa ... " Koputetaan puuta.
Lumista päivää!
Kuva / photo: Sköna Hem.