Vernerin huoneen tuunailuja

Naulakko/hattuhylly on löytänyt tiensä meille Porvoosta, vanhan tavaran aitasta muutamia vuosia sitten. Sen alta paljastuikin kaunis vanha vihreä väri. Mies hioi pinnan rikki ja siitä tuli ihanan patinoitunut. Olisi se ollut hauska valkoisenakin,  ei sekään mikään tasainen pinta siinä ollut. Piti porata seinään paikat ja ruuvata seinään kiinni. Tehtiin kerrankin kunnolla! Meillä kun on sitä vikaa, että aina laitetaan kiireessä vaan vähän sinne päin,  kunnes koko komeus rojahtaa seinältä ...

Nuo tavarat ovat vain kuvausrekvisiittaa. Taitaa olla niin, että naulakon koukuista löytävät paikkansa futiskamat ja lippikset. Ja hyllyn päälle kasaantuvat Aku Ankan taskukirjat.

Mutta ai, kuinka tuo olisikaan sievä tuollaisena! Salkut ovat Lotan ja Paul Frankin släbärit hankin Verkulle viikonloppuna One Wayn alennusmyynnistä.

****

Verneri keksi eilen pillileikin. Puhalsivat Lotan kanssa ei yhteen hiileen mutta yhteen mehupilliin ?!

Kahvia kiitos ?

Vaikka vannoin, ettei yhtään purkkia ja purnukkaa meille enää tule,  olen lähiaikoina löytänyt kaksi oikein hyvässä kunnossa olevaa vanhaa kahvipurkkia. En ole vain voinut ohittaa vaikka vannoin, lupasin jo tuolle toisellekin puolikkaalle. Heikko oon. Ei yhtään itsekuria.

Keskon Picnic coffee purkki on Tampereelta kirppikseltä ja tuo alempi on Hietsun torilta.

Onhan mulla muitakin purkkeja, mutta ne on kaapeissa. Kaikkia ei voi asettaa esille. Minun on saatava ne avohyllyt vielä joskus jonnekin.

****

Asiasta ja itsekurista kukkaruukkuun. Meikäläinen on onnensa kukkuloilla kun on kolme kiloa lähtenyt kävelemään sitten viime kerran kun vaa'assa kävin! Aamulla taas uimaan. Nyt riittää virtasta.

Mulle kun kertyi odotusaikana taas se yli kaksikymmentä kiloa pelkkää sitä ihteään. Oon karistanut jo yksitoista kiloa pois. Vielä on jäljellä, mutta olen nyt tosi onnellinen. Tästä on hyvä mennä eteenpäin.

Tylsää kirjoittaa tästä tänne, mutta mun vaan teki mieli jakaa asia jonkun kanssa näin kahtakymmentä vaille puolen yön lauantaina. Heh.

Ihme juttu

Lenkillä Toukolassa ihmettelin, kun erään puutalon ovessa luki Ipanajamit.

Mikä lie muskari. Miten hauska idea, ajattelin. Täytyy googlettaa. Se unohtui. Uudessa Koti ja Keittiö-lehdessä oli hauskoja säilytysjuttuja joissa mainittiin Ipanajamit.

Tänään lenkillä se ovi oli auki. Menin sisään ja siellä oli kaikenlaista ihanaa! Suosittelen piipahtamista jos tulee asiaa vaikkapa Arabian tehtaanmyymälään tai Toukolaan muuten. Idyllisellä paikalla hauska kiva pikku putiikki. 

Käykää katsomassa. Täältä. Minä hankin muutaman noita Coll.partin "koreja". Tuo kuvassa oleva toimii nyt paperinkeräyspisteenämme.  

Futishulluja

"Eiiiiii!" "Ouhhhhhhhuuuuu!" "Hei, hei, heeei, hei!!!!!" "Verkku, peliä peliä vieläääää!" "Verkku, loppuun asti!" "Hyvä KäPa!" Sitten taputaputaputaputaputaputapu. Ja "Hyvä peli oli!" :)

Plakkarissa kolme tasapeliä, kolme tappiota. Huomenna jatkuu taas. Toivomme hyvää ilmaa kiitos lisää.

Uusi (vanha) pöytä !

Huutislöytö. Oli aivan pakko hankkia tämä kaunis kaarevajalkainen ruokapöytä kun se silmieni eteen Huutiksessa osui. Oma ruokapöytä ja tuolit menivät samoin tein myös sinne ja eilen ne muuttivat Sipooseen. Miehen kanssa pohdimme pidämmekö sen tuommoisena tummana vai maalaammeko valkoiseksi kenties?

Minä alan pitää siitä enemmän ja enemmän tummana. Tuolit pitäisi vielä jostain bongata. Nuo minun vaaleat eriparituolit eivät aivan soinnu yks yhteen pöydän kanssa. Meillä näyttää nyt sitten vähän aikaa tälläiseltä. Olisin laittanut enemmänkin kuvia mutta just nyt en jaksa siivota täällä yhtään, heh. Niin ja poika on kalsareissa ...

Jalkalamppuhan on lähinnä siksi aina tuossa jossain pöydän nurkilla koska meillä ei ole valaisinta ruokailupöydän yllä. Ja minä kun aina tykkään aamuvarhain Hesarini lukea niin, ettei tarvitse ihan tihrustaa,  on lamppu aina napattava mukaan aamupalalle.

Mutta siis oon aivan mielettömän tyytyväinen hankintaani. Ja nyt kävi vielä niin, että olin ainoa huutaja, joten ... sain sen. JIPPPPPIIIIIIII! Ketä voisi kiittää Huutiksen olemassaolosta ?

Tämä täti oli löytänyt jostain serpentiinirullan. "Mitä mä nyt taas muka tein?"

Huomenna alkaa Hesacup ja me ollaan kentän laidalla koko viikko.

Puuhastellen

Meillä on nyt aika kesäinen, ihana, pirteä, hehkeä makuuhuone. Tapetti näyttää seinässä paljon valoisammalta mitä kuvittelin. Minusta se on oikein hieno.

Senkin sain kotiin päivällä. Sekin sopii paikalleen, aivan niin kuin kuvittelinkin. Rakastan vanhojen huonekalujen tuoksua! Kaikki vanhat kaappini -se tuoksu mikä tulee nenään kun avaa kaapin oven ... se on jotenkin erityinen?

Ikkunaseinälle, joka on verhotankoineen tosi rikkonainen, emme laita tapettia. Se maalataan. Kävin juuri valkkaamassa sävyn (samaa haen, mikä on tapetin pohjassa) ja hakemassa purkillisen. Saan ikkunan viereen kaikki rakkaat valokuvani seinälle kehyksiin. Meinasin, että tapettiseinä syö ne sisäänsä. Eivätkä ne erottuisi sieltä mihinkään.

Verneri nimittää huonetta nyt "Lotan huoneeksi". Missäs meidän huone on? Heh.

Laitan lisää kuvia ja tunnelmia kunhan tulee valmista.

Väriterapiaa

Kuvat sen kertovatkin. Inspiraatioksi! Iloksi. Vain katseltaviksi. Pikku matka. Olisiko Kreikasta ? Ainakin itsellä se tulee vahvasti mieleen. Tai Italia. Tai miksei Ranska. Tai ihan mikä maa tahansa haluattekin. Kuvat ovat TOASTin sivuilta. Heillä on aina kauniit kuvat.