Kone älä hyydy




Meillähän on se tilanne, että pyykkiä tulee paljon. Meillä on vauva,  jolle vaihdetaan puhtaat vaatteet monestikin päivässä. Verneri, joka harrastaa futista kolme kertaa viikossa ja pelit päälle sekä juoksee ulkona kavereidensa kanssa, koulussa, iltapäiväkerhossa jne. Mies, pelaa sählyä pari kertaa viikossa, käy kuntosalilla ja pelaa lätkää. Itse käyn jumpassa nelisen kertaa viikossa ja lenkit päälle.

Kone surraa, surraa, surraa, surraa ...

Minä vaan en tykkää pyykkäämisestä ollenkaan. Enkä pyykin ripustamisesta kuivumaan. Ärsyttävää hommaa oikoa vaatteita ja myttyisiä sukkia. Tonkia sieltä koneen rummun pohjalta. Kesällä se vielä menee,  kun saan pyykit ulos. Viime kerrasta on vaan niin paljon aikaa,  ettei meinaa muistaakaan miltä ulkona kuivattu stadilainen pyykki tuoksuu, koska putkirempan takia meillä ei ollut lainkaan pyykkinaruja. Tietenkin juuri sillä paikalla pihassa oli muutama kontti remppamiesten kamoja. Puuh, en vain pidä pyykinpesusta.

Onneksi minulla onkin pyykkihullu mies!  Pyykkihullu aloittaa aamunsa aina sillä, että kurkkaa pyykkikoriin josko siellä olisi jotain ihanaa ja onhan siellä! Joka kerta siellä on jotain kun sinne kurkkailee. Ihme juttu! Yllätys! No ei muuta kun kone hyrräämään. Pyykkihullu toimessaan.

Pyykit ripustellaan nätisti pyykkitelineeseen,  joka on meillä sitä suurinta mallia. Sellainen missä on sivuilla vielä avattavat siivekkeet,  joihin on hyvä ripustella kaikki pikkusälä. Vauvanbodyt ja kalsarit sulassa sovussa. Pienessä kodossamme telineelle ei olisi sijaa, mutta pyykkihullun ansiosta se on osa sisustustamme !
Nytkin se komeilee omaa ihanaa muotoilun riemuvoittoaan tuolla eteisaulassa. Eli juuri ulko-oven edessä, siinä se aina jököttää täynnä kamaa. Ihanaa, tervetuloa yllätysvieraat. Meillähän on ovet aina avoinna ja kahvipannu kuumana.

Juuri vieraiden takia motkotin pyykinpesemisestä miehelle harva se ilta. Sitten huomasin, että ihan sama. Ei meillä kuitenkaan kukaan käy koskaan "yllättäen". Aina sovitaan viikkoja etukäteen, laitetaan kalentereihin ylös. "Se on sitä nykyaikaa" sanois Metsolan Antti. Ja silloin kyllä emme pese pyykkiä.

Rumia Reebokpaitoja vuodelta ysikyt jotain, eriparisukkia, risaisia lätkäkalsareita ... kylmät väreet menee pitkin selkäpiitäni. Hrrr... on se niin ihana. Tuo teline.

No mutta siis pyykkihulluhan rakastaa sitä telinettä. Se on joka päivä tuossa. Koska kun pyykki kuivuu, on pyykkihullu aamulla heti kolistelemassa rautahäkkyrää ja keräämässä kiilu silmissään pyykkejä kasoihin. Ottaa joskus aivoon herätä siihen ihanaan metallin kilahdukseen kun teline avautuu räsähtäen. Ja joskus herää vauva. Ja minä olen tosi iloinen! Pyykkihullu tekee sen aina, vain saadakseen uutta putkeen. Taas. Ja taas.

Minä aina natkuan, että voitaisko sopia vaikka pyykkipäivät,  jolloin sietäisin tuota telinettä valittamatta. Mutta ei sitä voi kuulemma sillä lailla. Pyykkääminen on tunneasia! Katso koria, se on taas täynnä. "Voin minä pesemättäkin olla!" sanoo pyykkihullu.
No pese sitten.

Hrrr, hurisee , hurisee.

Joskus kun meillä on se unelmien koti hankin pesutornin. Nyt ollaan kuitenkin päästy melkolailla sopuun siitä, että perjantain pyykit kun korjataan telineestä kaappeihin lauantai aamuna niin ... lauantaina ei pestä pyykkiä ja ollaan ihanasti. Avarassa, telineettömässä aulassa. Ilman roikkuvaa kasaa.

Katselin, että markkinoille on tulla tupsahtanut kaunis puinen pyykkiteline. Voisin kokeilla. Melkein kyllä arvaan, ettei pyykkihullu huoli tuota. Kuinkahan pysyisi pystyssäkään ?

Kuvan teline on HKliving Drontenin ja ainakin Onnipuodista sitä tulee saamaan.

18 comments

  1. voi sinua onnen pekkaa! meillä herra tuskin osaa konetta käyttää ja jos annan laittaa pyykit kuivaamaan, ei pudistele niitä suoraksi, vaan ovat lähes yhdessä mytyssä. Samoin kysyy jos meillä pino puhtaita pyykkejä (mytyssä tosin), että ovatko nämä likaisia vai puhtaita.

    kiva löytö tuo pyykinripustusteline. Voisin ajatella ostamista. Metalliset häkkyrät kun ovat niin kammottavia.

    Kiitos ihanasta palstasta, olen vakiseuraaja, vaikken ole merkkiäni varmaan tänne koskaan jättänyt.

    ReplyDelete
  2. Minäkin olen kuvailemasi pyykkihullu! Pystyn helposti samaistumaan mieheesi. :)
    Puljaan pyykin kanssa mielelläni joka päivä ja myös meillä, 5 hengen urheilevassa vauvaperheessä sitä onneksi riittää.
    Keräilen pyykkejä kolmessa kerroksessa neljään pyykkikoriin, kannan ne kellariin, lajittelen tarkasti (ja jemmaan osan odottamaan jotta saan täysiä koneellisia - ekologista). Meilläkin pari siivellistä telinettä majailee kylppärissä vakituiseen ja kesällä kuivaan pyykin ulkona, tietenkin. Pyykki asetellaan ja kuositellaan tarkasti ja sukat lajitellaan pareittain siististi jo kuivumaan ripustaessa.
    Vain silitettävien kasa kasvaa meillä vaikka rakastan sitä puuhaa. Syynä ajanpuute. Illalla jos väsymys ei kaada minua petiin hipsin usein äänikirjojen kanssa kellariin ja annan raudan laulaa...
    Joo. Friikkihommia, tiedän.

    Niin ja minäkin olen iskenyt silmäni siihen puiseen telineeseen.

    ReplyDelete
  3. Voihan pyykki-show, täytyy myöntää, että yksi jatkuva murheenkryyni entisessä kodissa oli pyykkien kuivattaminen aulassa kun ei parempaa vaihtoehtoa ollut. Puinen pyykkiteline on haaveissa mullakin! Ikeassakin on jonkinlainen puinen, mutta kun täälläkin on tarvis niille siivekkeille tai muuten vaan isommalle mallille...

    ReplyDelete
  4. Ihanaa tekstiä, ihan kuin meidän elämästä!! ;) Paitsi meillä se pyykkihullu olen minä ja myös silitysfanaatikko, vaikka inhoan olla kumpaakaan!!

    Meillä kanssa entisessä asunnossa tuo samainen teline koristi kylpyhuonetta harva se päivä, josta se suihkuun mentäessä nostettiin eteisaulaan ja sieltä taas takaisin. Nyt on sentään se pesutorni...

    Mutta ei se pesutornikaan tuota silitysongelmaa ratkaise. Nyt sitä silitettävää on enemmän vielä kuin ennen, kun sillä ihanalla kuivaajallahan pesee pyykkiä monin verroin enemmän, kun ei tarvitse katsoa rumaa telinettä enää missään...

    Moni sanoisi ettei kuivausrummussa ollutta pyykkiä tarvitse silittää, kun on niin pehmoista muutenkin, mutta minä, perfektionisti, silitän kaiken!!

    ReplyDelete
  5. Sunnuntain paras kirjoitus :)

    Voi, kun meilläkin mies saisi edes pyykit koneeseen...
    Minä kyllä saan ne koneeseen ja koneen päälle, mutta se kuivauskaappiin ripustaminen onkin jo sitten ikävämpää ja puhtaiden kaappiin viikkaus, yök!
    Ikävämpiä ripustettavia on sukat! Ja silitän vain paitapuserot ja verhot + pöytäliinat...

    Hyvää alkavaa viikkoa sinulle Niina!

    ReplyDelete
  6. Hah haa :D Loistava kirjoitus! Pakko kyllä tunnustautua pyykkihulluksi...(vähän aikaa sitten aiheesta kirjoittelin) Pyykinpesu on mahtavaa puuhaa, enkä anna mieheni edes pestä pyykkiä, vaikka sitä pyytäisi. Ei kyllä ole pyytänyt.

    Tuollainen puinen teline kieltämättä hivelisi enemmän silmiä kuin just se siivekkeellinen metallihäkkyrä, joka aina kolahtaa kovaa ja yrittää napsaista sormista nahat sen taitoskohdan väliin. Pyykinpesuaihe on sydäntäni lähellä. :)

    ReplyDelete
  7. Ihana postaus! Pyykkäys on totisesti arkisinta puuhaa mitä olla saattaa ja loputtomuudessaan niin lohdutonta... itse huomaan nykyään laittavani off-kytkimen päälle pyykkejä ripustaessani, viikatessani ja kaappeihin kiikuttaessani; olen ajattelematta mitä olen tekemässä ja kuinka epämiellyttävää se on! Blogisi on muuten kerrassaan 'pirtsakka' ja ihastuttava; olen piipahdellut täällä jo pitempään ja nyt vasta tuli kommentoitua...

    ReplyDelete
  8. Hurr-hurrrr-hurrr! Ja terveiset! Voisin lainata pyykkihullua meille. Täällä se olen minä, melkein aina.. muttei se ole minusta pahinta puuhaa.

    Tsemppiä!

    ReplyDelete
  9. Heh heh, olipas tosi hauska kirjoitus!

    Pakko myöntää, minä rakastan pyykkäämistä. Mutta meillä onkin onneksi se kodinhoitohuone, jonka kohta saa vielä piiloon liukuovella...

    Kiitos piristyksestä, nauratti kovasti!

    terkuin palstasi vakkarilukija

    ReplyDelete
  10. Kiitos kommentoijille! Suurkiitos kaikille "uusille vanhoille" jotka uskaltautuivat jättämään jälkensä tänne. Ilahduttaa aina, kun saa palautetta. Kiitos!

    En voi uskoa saati kuvitella tilannetta jossa meillä esimerkiksi olisi talo, jossa kellari, joka olisi pyykkihullun valtakuntaa. Kuulostaa UNELMALTA.

    Toivon, että saisin kokea tuon jonain päivänä.
    Vai köppäilläänkö ukon kanssa tässä samassa talossa vielä kasikymppisinä. Samassa kolmiossa.
    :D

    ReplyDelete
  11. Minäkin haluaisin pyykinkuivaustelineen, joka näyttäisi nätiltä, sillä aina meillä on siinä pyykkiä. Aina! Tuo puinen olisi hyvä, keltaisi pitää esilläkin. Nyt meillä on tuossa olohuoneen nurkassa vaaterekki, jossa kuivatetaan osa. Osa menee rumpuun ja osa telineeseen. Sit on vielä niitä pyöriviä pikkupyykille. Meillä ei kai koskaan ole tyhjä pyykkikori.

    ReplyDelete
  12. Pyykkiä kyllä maailmassa riittää! Mistä sitä tuleekin?! Meillä minä olen se, joka innokkaana tunkee pyykkiä koneeseen, mutta into loppuu siinä vaiheessa, kun ne pitäisi ripustaa kuivumaan. Onneksi mies yleensä pelastaa :)

    Pyykin kuivaaminen pihassa olisi ihanaa, mutta meidän kerrostalossa ei edes taida olla telinettä. Enkä jotenkin uskaltaisi laittaa pyykkejäni ulos. Jos vaikka joku kähveltäisi pitsialkkarini ja nuuskisi niitä ja tuijottelisi samalla kiikarilla meille :D

    ReplyDelete
  13. Voi miten hauska postaus! Ihanaa kun on pyykinpesu-apua... Meillä mies kyllä pesee pyykkiä, ja joskus jopa laittaa kuivumaankin, mutta kaappiin asti ei koskaan! Nytkin odottaa kaksi ISOA koria puhtaita vaatteita kaappiin pääsyä. Jospas huomenna viitsisi...

    ReplyDelete
  14. Kiitos Niina tästä hauskasta postauksesta, piristi mun muuten niin raskasta päivää kummasti :)
    Muutenkin tykkään blogistasi ja tyylistäsi kovasti.


    Heli

    ReplyDelete
  15. Hih, hauska postaus! Hrrr, hrr, surr :D

    Ole vaan onnellinen omasta pyykkihirmustasi. Meillä Mies on pessyt pyykkiä ehkä kerran. Olin tuolloin synnärillä Kertun kanssa ;D

    ReplyDelete
  16. Kiitoksia kommenteistanne! Ulkona on niin upeat aurinkoiset kevätkelit, että en ole ehtinyt edes vastata kommentteihinne! Tämä olkoon siis kaikille teille: kiitoooos!!! Kukkasia!

    ReplyDelete
  17. Hei!
    Pyykkiminen ei ole lempiharrastuksiani myöskään (puhumattakaan siivoamisesta), mutta kyllä täälläkin on paljon pyykkimistä (ja siivoamista :(), vaikka emme harrasta urheilua ja jumppaa samalla tavalla kuin teidän perheessänne.
    Pyykkiteline oli ihana joka tapauksessa ;).

    ReplyDelete
  18. Joo sanoisin samoin, että ole tyytyväinen pyykkäristäsi! Meilläkin mies kyllä pesee, mutta usein vasta pyydettäessä. Muihin hommiin kyllä tarttuu ihan itsenäisesti.

    ReplyDelete