Wednesday, August 19, 2009

Pääsiäistervehdys Nipelle





Lueskelin Joel Haahtelan kirjaa Elena, jonka lainasin alkuviikosta kirjastosta. Olen kai jonkin sortin Haahtela-fani, koska pidän kovin hänen kirjoistaan. Minusta on lumoavaa, että mies voi kirjoittaa noin kaunista ja herkkää tekstiä kuin hänen kirjansa ovat.

Mutta siis lueskelin kirjaa ja yht'äkkiä nostettuani opusta, sieltä sivujen välistä valahti kasvoilleni jotakin (lueskelin siis sohvalla makoillen). Haa, kortti!

"Perinteinen Pääsiäis-tervehdys Nipelle! Betzem Zaluet -pupuilta!"
Mitä ovat nuo Betzem Zaluet -puput?

Mietiskelin kirjassa olevaa toteamusta, miksi ihmiset aina vastaavat niille kuuluvan hyvää, jos näin ei ole? Tarkemmin, ihmiset sanovat aina toisin kuin tarkoittavat.
Minäkin teen niin! Jos joku kysyy, mitä kuuluu. Vastaan aina: "Hyvää, hyvää".
Haluaisin vastata: "väsyttää, kiukuttaa, masentaa, emme koskaan löydä uutta kotia, mieheni ei tee sitä ja tätä, lapseni käyttäytyvät huonosti kahvilassa, vauvani heräilee öisin, minun laihdutuskuurini tekee oloni kurjaksi, päätäni särkee, lonkkani puutuvat öisin, olen kuin kireä viulunkieli, kaipaan ja janoan vain jotain muuta en tiedä mitä ..."

Eräs tuttavani on tälläinen. Aina kun kysyn, mitä kuuluu hän vuodattaa kaiken. Keskellä katua, jalkakäytävää, leikkipuistoa. Ja aina kaikki on tietenkin huonosti.
Usein, kun näen hänet kaukaa. Vaihdan reittiäni tai toiselle puolen tietä, jolloin voin vain vilkuttaa hänelle kaukaa.
Mitä sitten odotan kun kysyn, mitä kuuluu? Sitä samaa vastausta, minkä minäkin annan. "Hyvää, hyvää".

Huomenna on kiirettä, perjantaina kipuamme lentokoneeseen ja lennämme pohjoista kohti ystäviemme hääjuhlaan. Miksi lentokone? Lotan vuoksi. Lotta ei vain ole autoihmisiä. Vaikka on kasvot menosuuntaan ja isompi istuin.



13 comments:

  1. Jep, hyväähän sitä aina vaan kuuluu, vaikka menisi miten persiilleen.
    Meillä on sama homma tuon autoilun kanssa. Lyhyet max. puolen tunnin ajot menevät vielä hyvin, mutta sen jälkeen täytyy ottaa käyttöön kaikki mahdolliset viihdytyskonstit. Siitä huolimatta tulee aina kamala huuto... :(

    ReplyDelete
  2. Me löydettiin uusi koti ja omakin meni kaupaksi. Ei kyllä nyt päädytty mihinkään puutalounelmaan vaan ihan 50-luvun kerrostaloon. Mutta neliöitä on 30 enemmän kuin nyt!
    Kyllä se oikea sattuu vielä teidänkin kohdalle.

    Mukavaa häämatkaa (niin häämatkahan se on), me juhlitaan ystävien häitä perjantaina ihan Helsingissä.

    ReplyDelete
  3. Juu, hyvvää kuuluu!:) Paitsi minun "tutulle" (oletan ettei hän lue tätä), jolla on kaikki aina persiilleen. Kaupassa on ollut tympeä ämmä kassalla, lääkärit ei tiiä mittään ja kaikki on niin kallista. Että onkin kallista! Kohta kaikki lapset ryöstetään leikkipuistoista ja meidänkin isompi lapsi pissaa jatkuvasti housuunsa (miksei se tee sitä kotona???)

    Olen aina ihan puhki ja tyhjiin imetty energiasta kyläreissun jälkeen!

    ReplyDelete
  4. Elena on suosikkejani, se olisi kiva nähdä lyhytelokuvana tai musavideon tarinana.

    ReplyDelete
  5. ..JA varsinkin englantilaiset.. Heillä aina kaikki on lovely ja great, very well jne.... asiasta juteltu viimeksi engalntilaisten ystäviemme kanssa muutama viikko sitten..

    ILOA!

    ReplyDelete
  6. ..siis liika on kans liikaa.. Minusta! Siis saa kuulua toki hyvää eikä ladella kaikki samantien, mutta..varsinkin JOS oikeeesti on huonosti asiat..minusta saa sanoa, riippuen vaan kenelle ja miten.

    ReplyDelete
  7. Näinhän se on. Tavan vuoksi kysytään, mutta ei sitten kuitenkaan haluta todella tietää, miten toisella menee. Varsinkin kun tänäpäivänä ihmisillä on niin paljon murheita. Kiva tuo pupukortti.

    ReplyDelete
  8. Sama täällä. Vastaan itsekin aina vaikka hammasta purren itkun keskeltäkin vielä, että "ihan hyvää". Jos menee oikeasti hyvin, niin sitten voi sanoa että "hyvää kuuluu". :) Paremmille kavereille toki tulee kerrottua sitten vähän tarkemmin, muttei ensimmäisessä lauseessa. Kivaa reissua häihin teille! Minä olen käynyt täällä ihastelemassa noita teidän makuuhuoneen kuvia yhä uudestaan ja uudestaan. Niin ihana tapetti, valo ja tunnelma. Onneksi teillä on noin ihana koti, jossa odotella sitä uuden kodin löytymistä. Ja sitten huomasin harmikseni, että sinähän olit antanut vaikka kuinka paljon shoppailuvinkkejä Kööpenhaminaan... muistelinkin, että jonkun blogissa oli niitä kivoja kauppoja vinkattu, mutten tietenkään ennen matkaa kiireessä niihin törmännyt. Siis pakko päästä pian taas Tanskaan. :)

    ReplyDelete
  9. Lauantaina vaihdetaankin oikein kunnolla kuulumisia piiiitkästä aikaa... Kiva nähdä!

    -Ansku-

    ReplyDelete
  10. Perhostenkerääjään ihastuin kovin, mutta Elena on vielä lukematta. Todellakin Haahtelan tapa käyttää sanoja on lumoava, kaunis ja herkkä. Kuin tarina olisi pitkä runo, joka soljuu vaivatta tunnelmasta toiseen.

    ReplyDelete
  11. Tuo on kyllä jännä. Ainahan sitä toivoo kuulevansa toisen todelliset kuulumiset, mutta silti aikaamyöten alkaa karttaa niitä jotka pamauttavat koko horrorin aina heti tiskiin.
    Kiitokset visiitistä!

    ReplyDelete
  12. Tuula
    Tiedän tunteen :)
    Oli ihanaa mennä lentokoneella. Kuin olisi teleportannut jonnekin. Kone ehti nousta kun jo tuli kahvit ja sitten valmistaudutaankin jo laskuun. Ei ollut sitä 8h ajomatkaa ja kitinää ...
    Mutta siis eihän tämä kamalan ekologista ole :( :S

    Jonna
    Voi hitsi! Me yhä etsimme asuntoa. 50-luvun kerrostalot ovat hurmaavia. Mekin asumme 1952 rakennetussa ja viihdymme kovin!
    Meidän asuntohaaveet ja toimintatapamme vaan poikkeavat miehen kanssa NIIN toisistamme, että hermo palaa. Toinen ei näe mahdollisuutta niin kuin minä tai ei uskalla tai jahkailee tai ... niin no usko alkaa mennä pikku hiljaa... Itse kun olen niin tunne ihminen kuin olla ja voi. Järki ei aina seuraa asuntokauppoja miettiessä, mutta miksi aina pitäisikään? Elämme vain hetken!
    (selittelenkö tätä vain itselleni? Heh. Yksinpuhelu)

    Mai
    Juu, sama homma. On kuin kuivunut käpristynyt lehti tai kuiviin imetty pesusieni :D
    Kaikki energia on mennyt.

    maarit
    Kyllä! Itsekin näin Elenan jo lyhyt elokuvana :)

    anni
    Joo, toki saa aina sanoa. Mutta kirjoitin lähinnä nyt eräästä semmoisesta tavasta joka on läsnä joka kohtaamisella. Ei vaan jaksa aina kuunnella katastrofeista.
    (osa pikkuasioista joista tehdään aivan hirvittävän kamala juttu)

    Bullukat
    No näinhän se menee.

    Miia
    Kiitti kehuista. Mulla tosin ei kestäisi pinna odotella yhtään mitään asuntoa kun haluaisin jo haukata ja antaa palaa!
    Köpis on kyllä aivan ihana! Haaveilen matkasta myös Tanskan maaseudulle.

    Ansku
    Heh. No, olihan aivan MAHTAVA nähdä teitä. Meno ei ole muuttunut miksikään ja mennäänhän me sitten sinne suopotkupalloon???! :)

    Merruli
    Minä taas en ole lukenut vielä perhostenkerääjää! Laitankin sen listalleni :)

    Tuatara
    Niin se vaan menee. Olepas hyvä ja samaa sinulle!

    ReplyDelete
  13. Voi hitsit miten suloisesti olet kaikille vastannut =) Tuli tosi herkkä olo! Miten suloista. Olet kyllä huippu tyyppi!

    Täälläkin Haahtelan fani =) En ole viel Elena lukenut, joten taidan kipaista kirjastossa.

    ReplyDelete