Tuesday, January 19, 2010

Hiihtämisestä kumpusi -saako missään olla enää rauhassa?



Ystävän kanssa juteltiin hiihtämisestä. Ystävä L oli monen vuoden jälkeen kokeillut ja tullut siihen tulokseen, että aika oli tehnyt tepposet. Hän kertoi, kuinka sukset olivat lipsuneet ja alamäen tullessa vastaan oli hieman jännittänyt. Ei ollut luottanut itseensä päästä ehjänä alas. Minä olen salaa haaveillut hiihtämisestä. Kuuntelin epäuskoisena, voiko hiihtämisen taidon unohtaa? Itse en ole hiihtänyt sitten ylä-asteen hikisten teinivuosien, ja silloinkin taisimme hiihtää jonkun puukasan taakse piiloon ja lintsailemaan tunniksi. Ystävä kirosi "hulluja hiihtäjiä jotka tulevat päälle täysillä".

Jumpan alussa eilen salakuuntelin kahden naisen puhetta. Nämä naiset keskustelivat hiihdosta: "no, oletko käynyt?" "Nooh joo, mutta joo, heh heh. Kun siellä on näitä, jotka lähinnä kävelevät suksien kanssa ..." Sitten he naureskelivat keskenänsä.

Minä olisin juuri sellainen kuin ystäväni. Kai lähinnä kävelisin suksieni kanssa. Siis toki niiden päällä, mutta hiihtäminen olisi verkkaista. Nauttisin maisemista. Levähtäisin välillä.

Vauhtisokeus on tullut vastaani monesti, koska olen työmatkapyöräilijä. Törmään päivittäin näihin jotka ilmeisesti ajavat päänsä sisällä Tour de Helsinkiä pehmustetuissa housuissaan. Duuniin kai hekin ovat menossa kun aamuvarhain polkevat kaupungin pyöräteitä. Ei siinä mitään. Mutta kun pitää ohitella hurjissa paikoissa tai sitten roikkua puskurissa. Minä kun ajelen yleensä ihan vaan mekko päällä ja verkkaisesti, ettei tarvitse duunissa käydä suihkussa sinne saavuttuani. Joskus, olen yllytettynä ärsyyntyneenä lähtenyt skabaamaan, kun joku on takana huhkimassa ja ajanutkin varmaan yllättävän kovaa, ettei tyyppi pääse ihan heti ohi. Sitten ollaan samoissa valoissa odottelemassa ja katsellaan toisiamme naureskellen syrjäsilmin.
Yks Tour de Helsinkiläinen kerran meni ohitseni mielettömän läheltä ja kovaa. Todistin Hämeentien varressa, kun hän oli ajanut jonkun mummon päälle. Liihottelin siinä sitten perhosenkevyesti verkkaiseen tahtiin ohi pyörätietä ja loin hymyilevän katseen, kun hän seisoi avaruuspuvussaan ja kypärämyssyssään mummon kanssa keskellä tietä ja selvitti tapahtumaa. Miksi ihmisillä on tarve rynniä siellä missä liikkuu paljon muita ihmisiä?

Todistetusti myös mummot rynnivät. Päälleni rynni mummo ihan täällä Käpylässä. Taivahan tosi! Olin Joulun välipäivinä lenkillä Lotan kanssa. Luntahan tuli silloin , ja paljon tulikin. Aura-autot eivät vain ehtineet joka paikkaan. Seisoin odottamassa vihreää valoa kotitalomme kulmilla ja minua lähestyi mummo sauvakävellen. Lunta oli kamalat vallit, enkä oikein voinut väistää rattaiden kanssa mihinkään. Tuumasin mielessäni, että mummu kyllä sopii ohitse kunhan ottaa sauvat sivuun, yhteen kätöseensä. Vielä mitä! Mummo läheni ja alkoi huitoa minua sauvoillaan. "Pois tieltä siitä!!" Olin pöyristynyt ja mykistynyt. Yritin sanoa, etten mahdu. Hän tönäisi minua! Siis tämä on totisinta totta. Hetken aikaa kokosin sisäisen leijonani, sillä olin tönäisemässä häntä takaisin. Olen voimakkaampi kuin mummo, joten hän olisi kyllä sätkinyt hangessa selällään tuossa tuokiossa. Kuitenkin, niinhän ei sovi tehdä vai kuinka? ... Sanoin, että ensi kerralla voisi pyytää hitusen ystävällisemmin, niin löytäisimme jonkun ratkaisun, sopisimme kyllä molemmat kulkemaan. Hän meni menojaan.

Raskausaikana aloitin uimaan. Uin uimahalleissa ja kesällä maauimalassa. Monesti , ihan kunto-uimarit radalla minua ohiteltiin, takanani huohotettiin, minuun lyötiin pahoja katseita ... vaikka omaan aivan hyvän kunnon, uin ihan normaalia vauhtia, rinta-uintia. Muita häiritsemättä. Vai häiritsenkö sittenkin?
Uimapaikoilla on monta rataa joista osa on varattu kunto-uimareille, osa nopeille kunto-uimareille osa kilpa-uimareille, vesijuoksijoille ja niin edespäin. Jouduin suojelemaan vatsaani Wannabe Sievisten jaloilta ja huitovilta käsiltä. Eräskin mies ohitti minut kovaa vauhtia juuri ennen radan päättymistä, teki kiepin kääntyäkseen veden alla toiseen suuntaan ja oli potkaista minun vatsaani molemmilla jaloilla ponnistaessaan ja se olisi ollut kuulkaas kova tälli vauvalle. Kuinka estin sen viime tipassa? Otin kundia uikkareista kiinni! En ehtinyt sanoa mitään, kun hän loi minuun todella kummallisen katseen. Ja minä kun en todellakaan ole maauimalassa katselemassa miehiä sillä silmällä! Hieman nolotti. Minun piti selittää tilanne hänelle, mutten löytänyt häntä mistään. Lähti varmaan karkuun ...

Seuraavana kesänä (viime kesänä) eräs mies alkoi heittää hetulaa altaalla: "sä käyt täällä kyllä tosi usein! Tuu tänne radalle uimaan. Käytsä ihan joka päivä täällä". Vastasin , että en mielestäni kuulu nopeat uimarit radalle koska minulla ei ole kiire mihinkään, vaan nautin auringostakin. Tai sitten hän rupesi vaan jutskaamaan, siksi koska maineeni miesten peppujen vedenalaisena käpälöijänä on kiirinyt hänen korviinsa jossain miestenpuolen saunakeskustelussa ...


14 comments:

  1. Olen myös todistanut että mummot ja papat ovat yleensä niitä tökeröimpiä olentoja maan päällä. Niillä on joku kumma etuoikeus kaikkeen kun ovat vain vanhempia.

    ReplyDelete
  2. Hih... Onpas sinulla maine :D
    Edellisessä kotikaupungissamme oli uimahalli. Harrastin vuosia aamu-uintia juuri siksi, että vanhemmilla ihmissillä (kaikki muut kävijät kiireettömiä eläkeläisiä) ei ollut kiire. Iltaisin oli juuri niitä takana puhkijoita. Inhotti. Pieni allas oli jaettu kahtia; kuntouimarit/vesileikkijät.

    hassua lukealiikennevaloissa odotteluista. Täälläpäin kun ei sellaisia ole. Edellisessä kotikaupungissa,( joka siis oli isompi, kun oli uimahallikin) oli yksi liikenneympyrä. Vieraille oli helppo opastaa, että me asutaan siinä liikenneympyrän vieressä :)

    Suksille tekisi mieli, mutta pitäisi päästä johonkin, josta välineitä voisi lainata ja rauhassa koittaa. Vissiin samoilla suksilla ei enää nykyisin voi edes hiihtää sekä pertsaa, että vapaata... Ei viitsisi heti ostaa kauheeta varusteläjää, jos sitten se suksi tökkisikin niin, että into menisi heti. Turha kai enää kertoa, että täältä ei voi mistään välineitä vuokrata. Eikä kai ole valmiita latujakaan, joten ei ole kiirettäkään... :D

    ReplyDelete
  3. :D Mitähän on kiireinen uimari kahvitunilla kertonut?

    ReplyDelete
  4. Joskus olin saattamassa poikaani Uimastadionin uimakouluun. Jäin tunnin ajaksi istuskelemaan ja katselemaan polskijoita. Kiinnitin huomioni silloin ja muinakin kesinä sen jälkeen, mieheen, joka ilmeisesti omistaa Uimastadionin tai ainakin sen isoimman altaan. Hän opastaa tosi kärkkäästi uimareita oikeille radoille ja antaa nopeasti sanktiot, mikäli joku uimaripolo ohittaa väärältä puolelta tai ui tukkeena muiden edessä. Siellä kirosanat pärräävät ja melkein nyrkki heiluu...

    Ajattelin, etten ainakaan mene uimaan kaikkien sekopäiden joukkoon. En todellakaan ole mikään H-M. Seppälä, joten se allaspoliisi hukuttaisi mut, kun siellä polskisin kroolaajien edessä... Uin järvessä, jos uin.

    Olet sinä aikamoinen hauki, kun miehiä nappailet... ;)

    - Kristiina -

    ReplyDelete
  5. Joo, töniminen ja ryysiminen on ärsyttävää. Meidän talon edessä on loiva mäki, joten nuo superfillaroijat ajavat tuhatta ja sataa ympärilleen katsomatta. Henki kurkussa saa suojella lapsia. Nytkin ajellaan liukkaalla ilman kypärää. En tajua. Millä oikeudella kukaan tönii ketään toista? Jos näen hätähousuja, alan melkein tahallani hidastella.

    ReplyDelete
  6. Mä olen aina se hitain ja kömpelöin. Siksipä välttelen viimeiseen asti liikuntaa missä olen muiden tiellä. Kotonani en ole :)

    ReplyDelete
  7. Juu, ja sit on vielä ne joiden on ihan pakko päästä ohi, kun ajan vanhalla autollani (1960). Vaikka ajaisin 20km/h ylinopeutta, niin joku fiksaatio on päässä, että ohi pitää mennä. Yks kaveri sanoi, että ne haluu vaan nähdä auton keulankin, mutta miten se ei ihan siltä tunnu. No menkööt ne joilla on niiiin kiire ;) Paljon on niitä joille vain MINÄ ITSE merkitsee, ikävä kyllä.

    Jälkeenpäin varmasti naurattaa tuo uimakohtaus :) Eipä se kundi enää ui liian lähelle. Tai voihan se olla, että uikin saaliiksi tulemisen toivossa ;)

    ReplyDelete
  8. Siis se mummo olis ollu hangessa jos olisin kohdalle sattunu :) Raskausaikana tuntuu käpy käryävän pienemmästäkin epäoikeudenmukaisuudesta..Tosin taidan kyllä avautua muutenkin aika helposti,viime kesänä läksytin uimarannalla koiranomistajaa jonka hurtta ryysi päällemme hiekkaisena.Ei siinä muuten mitään mutta kun koirat on tällä rannalla kielletty ja yleisillä paikoilla pitäisi kai yleensäkin ulkoiluttaa hihnassa eikä eukonpentele edes pahoitellu kun lapset huusi sylissä paniikissa ja eväät oli hiekassa.Sai auringonpalvojat aihetta katsoa,enkä nyt puhu figuuristani bikineissä :) Samalla viikolla opastin muutamaa venäläistä rouvaa Prisman kassajonossa siitä kuinka meillä Suomessa ei varailla koko suvulle paikkoja jonossa ja ohitella,tämähän opitaan jo ala-asteen ruokajonossa.Taisi olla viikon verran aikaa häihin tuolloin,liekö stressillä osuutta räjähdysherkkyyteen.

    ReplyDelete
  9. Oi,mina taalla yksikseni hekottelen tuota sinun uikkari-juttua.Onneks et tarttunu lujempaa,etta olis ollut uimahousut kadessa...

    ReplyDelete
  10. wow..Olipa luettavaa. Kiva postaus!

    ReplyDelete
  11. Meidän nurkilla pyöräteillä aiheuttaa harmia teinit. Meno on välillä kuin villissä lännessä. Ajetaan kolme rinnakkain kapealla pyörätiellä. Onpa siellä seassa monesti muutama mopo, jopa kevytmoottoripyöriäkin.Ja sitten on ne tyttöporukat, jotka on sitä mieltä, että tie on heidän, muut väistäkööt metsän kautta. Ja siellä seassa yritän sitten luovia minä vaunujen ja Peppi pyörän kanssa. Viime kesänä meni hermot totaalisesti. Pikkujäbät tuli takaa täysin varoittamatta kamalalla vauhdilla. Toinen ohitti meidät toiselta puolelta ja toinen yritti mennä toiselta puolelta. Vaan, kun loppui tien leveys kesken, hän ajatteli polkaista suoraan meidän Pepin ylitse. En ole varmaan koskaan niin kovaa karjaissut tätä yleisintä suomalaista voimasanaa. Ihan omissa korvissakin soi sen jälkeen. Peppi tietysti nurin pyörän kanssa, mutta mitä teki tyypit. Luikki karkuun!Ei edes hiljentänyt. Niin paljon sapetti, että soitin koululle ja rehtorille. Lupasivat pitää koulussa oppilaille nuhtelun, vaan tiedä siitä sitten!

    ReplyDelete
  12. Hihhihii, hihittelen sun hurjalle maineellesi :D *tirskis*
    Mutta juu, näitä kohnottajia löytyy, eikä voi tosiaankaan ymmärtää. Ohi pitää päästä ja oikein osoittaa mieltään muita hitaammille, kuinka typeriä he ovatkaan... Tehokkuusyhteiskunnassa ei ole kuulkaas aikaa jäädä kupeksimaan jonkun tunarin takia! Varsinkin vaunujen - ja nyt ison mahan - kanssa liikkuessa huomaa olevansa jonkin sortin riesa muille ihmisille.Ärsyttävää!

    ReplyDelete
  13. Hehee, olipa hauska postaus! Ihanaa näin työajan ratoksi :)
    Mun on pakko nyt kommentoida tuosta uimallijutskasta, kun se koskettaa itseänikin. Roope-robottihan oppi auttavasti uimaan silloin syksyn reissulla, ja taitoahan pitäisi toki harjoittaa, ettei oppiminen kariudu ihan. Ja että se pikkusiskokin oppisi! No, minähän vihaan uimahalleja. Ne on kylmiä, karuja ja täynnä toisiaan mulkoilevia ihmisiä. Ja aina on osa, joka ei voi sietää lapsia ja niiden mekkalaa.
    Noh, nyt olen ollenksi bongannut yhden Vantaan halleista, jossa en yllättäen palele! Vesi on 27 ja lastenallas iso ja kuitenkin riittävän syvä, ja siellä vesi 29! Bueeeeeno. Tiedän, tiedän mitä pöpökammoiset nyt ajattelee, mutta minä uin mieluummin pöpövedessä kuin kylmässä vedessä!
    Mutta, siis itse asiaan, olen ihan tosissani miettinyt, että kun kävijöitä on monenlaisia, niin mun mielestä uimahallien kandeis laittaa pystyyyn sellaiset teemapäivät viikonpäivien mukaan! Esim hitaiden tyyppien päivä, kuntouimareiden päivä, vesijuoksijoiden päivä, taaperotyyppien päivä, koululaisten päivä... Mun mielestä se palvelis kaikkia. Mä menisin halliin vain tota taaperopäivänä, enkä ärsyttäisi ketään kilpakuntoilijaa. Ja jos joku kuntoilija samana päivänä tulisikin, niin oletusarvo olisi ettei se kovin mukulakammoinen olisi, kerran moisena teemapäivänä tulee paikalle. Sit vois olla kans eläkeläispäivä, ja syrjäytyneet vanhukset sais liikuntaa ja mahdollisesti uusia kamuja!
    Mun täytyis ihan tosissani alkaa työstää tätä ideaani eteenpäin jonnekin liikuntatoimeen..

    hakke
    p.s. ja tietty, taaperopäivänä sais mennä uimakellukkeilla myös isoon altaaseen..

    ReplyDelete