Monday, June 18, 2012

Kohti uutta ihmeellistä








"No niin, mua ei päästetä yläkertaankaan. Ihan mälsää !"

Vilpun muutettua meille asumaan asennettiin vauvaportti takaisin paikoilleen. En tiedä kauan herra Vilppusella menee, ennen kuin hän lopettaa lelujen syömisen. Yläkerta on lasten valtakuntaa eikä tilaa voi pitää leluttomana. Joten päivällä Vilpero ei sinne saa mennä. Illalla, kun Lotta on mennyt nukkumaan, siivoan lattiat leluista ja tavaroista ja avaan portin. Sitten saa kulkea esteettä. Portti ei ole kaunis mutta pakollinen siis.

Armoton itkuhan Vilpulta aina pääsee,  jos ollaan kaikki ylhäällä.
Mutta kun hän ei vaan voi vastustaa lelujen syömisen ihanuutta. Ja joku pikkulelu vois aiheuttaa kamalaa vatsassa tai kurkussa.

Toin Lotalle Kööpenhaminasta tuliaiseksi perinteisen huuliharpun, ja se on kyllä ollut iso hitti. Saimme osaksemme iloista huomiota yks ilta, kun kuljimme koirulin kanssa lähikauppaan. Vilppu ensin, sitten minä hihnan toisessa päässä, lopuksi ylisuurissa kumppareissa neiti Lotta soitellen huuliharppua olkihattu päässään.

Työkaverini, joka on myös valokuvaaja (!multitalentti!) sanoi, että mun tulisi ehdottomasti ostaa lisäsalama siihen järkkäriini. Tuskailin näitä tummia blogikuvia. Ja muutenkin, itse oon sitä mieltä, että lomalla voisin todellakin uppoutua manuaaliin KUNNOLLA ja kuvailla PALJON , koska ei vaan ole ollut aikaa.
Eilen oli kamalan pimeä päivä muutoinkin, sadetta vihmoi oikein olan takaa. Ihan koko päivän. Joten ... sisällä oli pimeää (pikkusen ilon pipanan toi sentään se, että Vernerin jengi voitti vkonloppuna futisturnauksen - sekä sunnuntaina käytiin sirkuksessa Lotan kanssa).

:( Joten nämä on aika kamalia räpsyjä, joita sillä räiskin.
Jotenkin kaikki blogit on muuttuneet niin tyylikkäiksi,  etten pysy kehityksessä mukana. Pitää siis harjoitella ahkerasti !!
Että ette hylkää mua.

Ihana ihana päärynäprintti on lojunut mun kaapin kätköissä putkessa jo kauan. Niin kuin muutama muukin. Iskin sen eteiseen ainakin hetkeksi.

Mulla on tiedossa tooosi jännittäviä hetkiä tälle viikolle,  joten mä kerron sitten lisää jossain vaiheessa.

Mukavaa uutta viikkoa !

23 comments:

  1. Lisäsalama, valovoimaisempi objektiivi ja valokuvauskurssi olis omalla toivelistallani. Objektiivit on vaan ihan sairaankalliita verrattuna kameran hintaan. Ehkä joskus viel saan ne. Kurssille haluaisin kyl ehdottomasti! Monesti tulee kuvattua vaan noilla vakkariasetuksilla.. Kuvankäsittelyohjelmilla saa vähän ensiapua tohon tummuuteen. Meillä on parikin ilmaisohjelmaa netistä. Niillä on muutenkin kiva leikkiä ja tiukentaa rajauksia, säätää värejä ym. :)
    Mukavaa juhannusviikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo mä käsittelen IPhotolla yleensä pikkuisen. Mutta en kauheesti kerkeä tässä arjen sählässä. Ehkä jonain päivänä tosiaan pystyn keskittämään enemmän energiaa blogiin(kin). Photoshop pitäs hankkia mutta sekin on kallis ! Phiuuuuuh.

      Delete
  2. Lisäsalama on mullakin ostoslistalla, edelleen :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, mutta on aikas arvokas. Mutta ois niiiin tarpeellinen.

      Delete
  3. Pöh, täällä on aina ihania kuvia! :)

    Mäkin haluisin tutustua järkkäriini hiukkasen paremmin, eihän se meillä ole asunutkaan vasta kuin semmoset 1,5 vuotta... *noloa* Uusi putki olisi kiva saada, syksyisin sais esim. hirvistä hiukan parempia kuvia. Ja muutenkin. :)

    ReplyDelete
  4. Pöh, musta sun kuvat taas ovat ihanan aurinkoisia ja värikkäitä ja valoisia :)

    Mä en ole itse tutustunut vielä ollenkaan mihinkään kuvankäsittelyohjelmiin...ehkä pitäisi, kun mun blogikuvat on mitä on, mutta ainakin aitoja, jos ei muuta :D

    Mukavaa alkanutta viikkoa sinne myös!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitosta vaan kauniista sanoistasi Merikuu ! :) Mä aina pikkusen fiksaan kuvia ennen postausta, joskus fiksauskaan ei vaan auta niinkun näistä kuvista huomaa :D

      Delete
  5. Tykkään kyllä ihan kympillä näistä kuvista! Ymmäärän kyllä, että itseä voi harmittaa. Mulla hiipui innostu aikoinaan blogin pitoon, kun en vaan ehtinyt ja jaksanut opetella kuvaamista ja nykyään monet blogit näyttää siltä, että jokainen kuva voisi olla suoraan jossain sisustuslehtien sivuilla. Alemmuuden tunne iski ja tipuin kelkasta niin että muksahti. ;)

    Mutta nämä kuvat ja teidän koti on kyllä niin ihania, että oksat pois! :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Veera, mä kyllä tunnen aina alemmuuden tunnetta selatessani blogeja nykyään ! Joku voisi suunnitella mulle täysin uuden ulkoasun ja bannerit kiiiiitos :) :) Hihi.

      Jotenkin mä kestän katsella niitä ihania todella ammttitaitoisia blogeja, kun mietin samalla että WOW, ja että itsekin pystyisin takuulla samaan jos olisi aikaa ! Kyllä mä luulen, että osaisin, oppisin ja pystyisin, vaikka mihin mutta missä välissä ?! :D :) ♥ Ehkä joskus ? Ois ihanaa.

      Delete
  6. Heippa Niina! Ajattelin vihdoin reipastua myös kommentoimaan :). Löysin blogisi hieman yli vuosi sitten kun etsin googlen kautta maalattuja rappusia...etsin rohkaisua vihreän pinnan maalaamiseen ja ajattelin että eikö kellään muka ole... Näistä ihanista kuvista tuli taas mieleen, kuinka kiitollinen olen kun löysin blogisi luo ja sain rohkaisua värivalintaan vaikka kaikki muut epäilivätkin! Joten kiitos ihanista kuvista, eivät ole todellakaan huonoja :))))!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hellurei Nancy ! Portaista en voi kyllä ottaa itselleni credittejä, koska ne on täysin semmoset kun olivatkin meidän tänne muuttaessa :) Ihanat kyllä ! Joskus oon miettiny salaisesti, että pitäskö maalata valkoiseksi toi paneeliseinä. Mutta ei taida jaksaa :D

      Delete
  7. Meilläkin Bono söi pentuna lasten leluja lempitöikseen. Nyt kun luulin sen jo 4-vuotiaan lopettaneen kyseisen touhun, niin repi yllättäen viime viikolla kaalimaankakaran käden irti. Oli taas niitä ihania koiran omistajan hetkiä. ;) Meillä on kans samalla lailla portti rappujen eessä, jo meidän reilu 1-vuotiaan takiakin. Koiran takia se ehti välillä olla jo hetken poissakin.
    Päärynäprintti on kiva!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tiedän tunteen ! Sykähdyttävin momentti oli reikä mun kierrätyskassin pohjassa yks päivä kun tulin töistä kotiin ... :D :P

      Delete
  8. Sun blogin tunnelma on ihan paras. Ei se tekniikka vaan se fiilis, mikä kuvistasi välittyy!

    ReplyDelete
  9. Mistä olet päärynäprintin löytänyt?!se on aivan ihana!<3

    ReplyDelete
    Replies
    1. http://www.finelittleday.com/

      Ja sieltä SHOP -> POSTERS, PRINTS

      Delete
  10. Mielestäni sun kuvat on tosi ihania ja tunnelmallisia! Jatka samaan malliin, blogiasi on ilo seurata:)

    Itse kuvaan järkkärilläni useimmiten ilman salamaa, täytyy vaan valikoida kuvaushetket päivän valon mukaan:) Salamakuvat ei jotenkaan anna samaa tunnelmaa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, en käytä järkkärissä olevaa automaattisalamaa vaan kuvaan ilman sitä aina. Haaveilen siitä lisäsalamasta, jonka vois suunnata vaikka kattoon hajauttamaan valoa ... vai kuinka sen selittäisin, kun en näitä kamerajutskia osaa :)

      Delete
  11. Hei, blogiasi on ilo seurata. Siitä välittyvät elämänilo ja arjen kauneus - ilman liiallista siirappia ja sokeria. On mukava lukea semmoisen ihmisen tekstejä, joka tuntuu olevan ainakin useimmiten ihan tyytyväinen omaan elämäänsä.

    Glorian kodin jutusta luin taannoin, että sinun idyllisi sijaitsee Pohjois-Helsingissä. Kaipaisin omaa rauhaisaa pesää kauempana pääkaupungin keskustasta kuin missä nyt asun, mutta olen mietiskellyt, häiritseekö kehäteiden, Tuusulanväylän, Lahdentien ym. kohina viihtyisien pientaloalueiden elämää kovastikin. Kun nuo isot tiet halkovat koko kaupungin esikaupunkeineen...

    Kuinka kaukana isoista teistä pitäisi mielestäsi asua, jotta melu ei häiritsisi? Kuuluuko sinun syreenipensaasi alle liikaa liikenteen kohinaa? Toki sitä voi käydä kuuntelemassa meteliä eri alueilla, mutta toisaalta ääniin varmaan tottuukin. Kovin kauaksi en käytännön syistä voi muuttaa.

    Oletko muuten tutustunut Jane Brocketin kirjaan The Gentle Art of Domesticity? Kirja on jotenkin saman henkinen kuin blogisi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos !

      On totta, että Kehä1 ja Tuusulanväylä tuo autohurinaa pihaan jostain kaukaa. Ja se on jotenkin paradoksaalista (!) koska piha ja talo on aivan idylli ja vanha. Häiritsevää humina ei ole, eikä sitä moni huomaa. Mutta mä huomaan.
      Kehä1 ei hiljene koskaan :D No yks Juhannus oli aika hiljaista :)

      Mutta kuten yks tuttumme totesi - tämä on sentään stadi eikä mikään bönde eli , jos haluaa sinne ihan maalle, voi itse valintansa suorittaa ;D Me emme pysty töiden ja muun elämän kannalta kuvitellakaan missään muualla asumista. Aikoinani katselin myös Porvoosta taloja --- mies ei sitten suostunut edes näyttöihin lähtemään. Ja sitten olisi pitänyt olla kaksi autoa.

      Tässä loputtomalta tuntuvassa isossa oravanpyörässä sitä aina välillä ajattelee, että myy koko höskän ja pakkaa vaan välttämättömän mukaan ja muuttaa lammasfarmariksi hevon kuuseen. Ja elelee omavaraisesti.

      :D


      Kyseinen kirja löytyy multa kirjahyllystä ;)

      Delete
  12. Ihan sama minkälaisia kuvia tänne laitat.
    Joka postauksen aina luen vaikka en aina ehi kommentoimaan.
    Sun blogi vaan on niin best♥

    ReplyDelete