Saturday, May 17, 2008

Uusi keittiöni





Lisään kuvia lauantain kunniaksi. Keittiö on aivan valmis. Kylpyhuone ei ihan vielä näytä asutulta -lähinnä siksi koska siellä ei ole vielä sähköjä! Alun alkaen meidän tavoitteenamme oli valmista toukokuun loppuun mennessä. Jossain vaiheessa näytti siltä, että Vapuksi jo tulee... takapakkia otettiin. Koskaan ei voi tietää mitä sattuu. Pääseekö huoltomies tai sähkömies. Onko kaikki tarvittavat ruuvit ja osat, työkalut. Oletteko jo kyllästyneet näihin kuviin?

Ainut asia mistä en pidä on tuo keittiön kaapiston valaisin tason yläpuolella. Se on uusi ja mieheni ja sähkömies laittoivat sen siihen minun poissaollessani. Enkä ollut nähnyt valaisinta etukäteen. Minusta se on suuri ja muovinen. Kai silmäni tottuvat vielä siihen? Tuskin koskaan tulen pitämään siinä valoa.

Tarkoituksenamme olisi vielä hankkia uusi kahvimasiina sekä mikroaaltouuni. Olin menossa ostoksille jo tänään. Mieheni sanoi: "etkö joskus voisi odottaa vaikka muutamaa kuukautta? Miksi kaikki pitää olla tiptop heti?"

Näyttää niin nuhruiselta noiden vanhojen kanssa. Päätin sitten odottaa hetken. Koota taloutta balanssiin kaiken tämän jälkeen. Olisikohan minusta remontoimaan pieteetillä ja ajan kanssa pikkuhiljaa, kun olen tälläinen hätähousu kaikkimullehetitännenyt-tyyppinen? Unelmoinut olen jo kauan kaikesta tästä, varsinkin siitä, että saisin valkoisen astiavitriinin. Sitten kun tulee aika toteuttaa haluan heti valmista. En malttaisi odottaa. Olen odottanut jo niin kauan. Ja samalla painostan myös muita jatkuvasti hommiin. Huh, voisinko opetella rauhoittumaan?



Yläkuvassa oleva juliste on nähty jo monilla ja monissa blogeissa. Minusta se sopii kaltaiselleni höyrypäälle. Valitettavasti julisteen sanoma on tosiaan unohtunut minulta aika ajoin -viimeksi tänä aamuna. Kauan se olikin tötterössään jossain hyllyillä pölyttymässä. Hankin sen keittiötä varten jo viime syystalvella. Sillä on kyllä ihan omakin sanomansa sekä historiansa.






Verneri lähti ystävänsä kahdeksanvuotispäiville Kumpulaan, mies meni menojaan samalla urheilutapahtumaa katsomaan. Minä istun tässä ja mussutan kuivattuja luumuja. Olen rauhassa. Kuuntelen musiikkia. Opettelen olemaan rauhassa. Vaikka takaraivossa jytkyttää suuripieni ääni "mene katsomaan vielä mitä kaikkea siivottavaa ja järjesteltävää löytäisit!" Nyt, otan tämän luumupussini ja menen katsomaan telkkarista aivotonta hömppää. Ai kas, luumupussi onkin jo tyhjä ja pianhan minun pitääkin kiirehtiä vastaan poikaamme.

Ja täällä on kaikki kuvani remontista.

Saturday, May 10, 2008


Sneak a peek






Melkein valmista -mutta ei ihan vielä kaikki kohdallaan. Muutama sähkömiehen vaativa työ vielä uupuu. Lisää kuvia on tuloillaan ensi viikolla. Kylpyhuonekin alkaa olla valmis. Siellä myös pientä fiilaamista ja sähkötöitä. Saimme kuin saimmekin viikonloppuna kodin takaisin kodiksi -paljon työtä se vaati. Tämä oli kuin muutto! Eilen illalla olin niin nakkipoikki kun olla ja voi. Ja jalkapohjia särki niin vietävästi.

Kuvien pienet taulut on tehnyt lahjakas Jackie Amos, jonka samoja printtejä näin keväällä Karkovskin ihanassa blogissa, jota seuraan ahkerasti.
Lokoisaa ja leppoisaa aurinkoista Äitienpäivää!