Kaikenlaista pikku purnausta





Minulla on kädessäni ihka ensimmäinen kaupan bonuskortti! Ooh, ompa se kiiltävä ja hieno. Siinä on minun nimeni. Tähän sitä on tultu.
Kyllästyin siihen, kun joka kerta kysytään sitä samaa kysymystä kassalla: onko S-etukorttia, onko Plussakorttia, onko sitätätäkirvesvartta.  Miehellä on ollut kaikenmoisia kortteja jo vuosikausia minulla ei. Lähikaupassa tosin eivät enää ole kysyneet minulta Plussakorttia aikoihin, koska muistavat jo, ettei sitä todellakaan ole mun lompsassa.

Toinen asia on se, että minua riepoo! Ihmiset, jotka eivät vastaa sähköposteihin. Mitä siinä häviäisi? Kyseessä on nyt ne ihmiset, jotka esimerkiksi myyvät asuntoaan ja laitan meiliä, että saakos tulla katsomaan.
Vastausta ei kuulu. Kun ihmettelen ääneen pihoilla, kerrotaan että: "ai joo se talo, sehän on jo myyty!" Olisiko ihan oikeasti paljon pois jos laittaisi vastauksen sähköpostiin, että kiitos mielenkiinnosta asunto on jo myyty. Olen pöyristynyt. Moni ei vastaa mitään, kun meilaan. Mistä se johtuu? Pitäisikö nimeni olla VonGyllenbergiAxelssonBergrothFazer että saisin vastauksen tai sähköpostiosoitteeni muotoa etunimi piste sukunimi miukumauku ja sitten joku hieno lakifirma tai lääkäriasema tai vastaava???! Samaa vastaamattomuutta olen havainnut kun olen kirjoittanut meilin koirankasvattajalle jolta olisin halukas ostamaan pennun. Ei vastausta. Mitä hittoa! Olisiko too much vastata, että a)pennut ovat jo varattu, b)niitä ei ole, c)et ole mielestäni sovelias saamaan pentuani. Mutta kun ei mitään. Nada. Niin tylsää.

Kolmas asia,  joka myös riepoo ovat ystävät ja tuttavat, joiden kanssa on sovittu jotain ja niistä ei kuulu mitään. Ihan mielettömän hauskaa tsäpinää ilmassa täällä,  kun on leiponut ja odottaa innoissaan tapaamista. Järkkäilee kahvipöytää. Tai piknik-kamoja. Sitten hoohetken jo mentyä,  saa tekstarin, ettei me jakseta nyt tulla. Tai niin kuin taannoin kävi. Ei viitsitty edes ilmoittaa. Ei vain tultu paikalle.
Ihmiset, menkää itseenne. Tämä ei koska sitten sinua K, jos luet tätä juttua. Sinulla oli eri homma käynnissä viikonloppuna ja ehdittiinhän me tavata.

On vielä neljäskin asia. Onnistuuko joku tekemään niin monta sämpylää tai muffinssia taikinasta, kuin ohjeessa kerrotaan? Minulle käy aina niin, että siitä mistä pitäisi saada 12-14 sämpylää. Minä saan yhdeksän. Tai 20 muffinssia minä saan 10. Vaikka tiedän,  mikä ero on amerikanmuffinssivuoalla ja tavallisella. 

Eihän tässä kirjoituksessa ollut päätä eikä häntää. Mukavaa sadepäivää blogini lukijoille!

24 comments

  1. Sadepäivänä pitääkin vähän tunteita tuulettaa! Moinen vastaamattomuus pitääkin jyrsiä kunnolla, ei ole mukavaa, pitäis kaikkien tallettaa sähköposteihinsa valmiit vakiovastausviestit vastaavia varten. Harmi kylävierailemattomuutta, ehkä ensi kerralla voisi sanoa että ei kiitos, meillä ollaan kiireisiä ja löhöillään ;)

    ReplyDelete
  2. Täällä "Suomen Floridassa" paistaa aurinko.

    Minua ärsyttävät samat asiat. Jos vaikka meilaa kysyäkseen lasten harrastusryhmästä, joka onkin täynnä... Voisiko ilmoittaa, että täynnä on?

    Minua ärsyttää myös se jos lähettää postitse synttärilahjan, eikä ikinä tule mitään kommenttia saati kiitosta. Ja itse on kuitenkin vaivautunut postikonttoriin asti.

    Myönteisenä kyllä mainitsisin, että viime aikoina olen antanut palautetta joistain lehtijutuista ja kolumneista, joissa on joko ollut virhe tai jotka ovat koskettaneet, ja toimittaja on aina vastannut palautteeseen. Myös juttutoivomusten suhteen.

    Mutta nuo tuttavasti jotka eivät vaivaudu paikalle ovat kyllä tosi kummia. Minä tulisin viivana!

    ReplyDelete
  3. PS: Kuvan jannu varmaan viihtyisi meillä...

    ReplyDelete
  4. *naurua*...ihanaa, jollain muullakin on tuollaisia päiviä...ja ihan oikeasti, minuakin risoo ihan samat asiat, aina ja ikuisesti...lisäksi olen "bimbomagneetti"...oli kadulla,kaupassa tai missä vain vähän vajaakanttinen tai muuten "toistaitoonen" niin johan se tulee juuri minulle sönkkää ja sössöttää...

    ReplyDelete
  5. Kuvan jannu viihtyisi
    hyvin todennäköisesti
    myös meillä.=O)
    Saisi kokeilla samanikäisen viliskantin mönkkäriä ja mittailla maita ja mantuja tuon meidän mahdottoman loikkijamestarin kanssa!!!
    Vaan minusta on kyllä ruvennut tuntumaan,että kolmannelle luokalle siirtynyt poikaviikarimme on rauhoittunut,
    kasvanut ja viisastunut kovastikin kesän aikana...(toiveunta)

    Ja sadepäivän kunniaksi on syytä vähän rönsyillä negatiivisissa merkeissä...
    Patittaa niin patittaa!!!

    Minä ihmettelen nykypäivän kiireisiä immeisiä,
    joista ei kuulu kuukausiin yhtikäs mitään~EI YHTIKÄS MITÄÄN!!!
    Ja minä olen aina se,
    joka kysyy kuulumisia,
    kyläilemään ja hetkeksi rupattelemaan,jos vaikka tällä kertaa tapaaminen onnistuisikin parin kuukauden sisällä!!!

    Ennen sai paukasta kylään tosta noin vaan...
    Voih,niitä hyviä vanhoja aikoja,kun kylässä käytiin harvase päivä ihan muuten vaan ja ilman ajanvarausta!!

    ReplyDelete
  6. IHANA PURNAUS POSTAUS!! Mul oli samallainen fiilis eilen :) nyt jo naurattaa koko iltapäivä...meillä kun tehtiin uutta keittiönpöytää...siis rakas mieheni. Ja tuli pientä sanomista siinä sitten. Mutta nyt on joka tapauksessa ihana pöytä, vanhasta puuovesta, tukeva ja jykevä.
    Toi on niin totta muuten, että sämpylä-, muffinsi-, ja pullaohjeista ei mullakaan tuu koskaan sitä määrää, ko ohje sanoo...oon ajatellut, että itselläni on kai pikkasen eri näkemys kuinka suuria ja pulleita iiden pitää olla...ja yksihän ei riitä mihinkään syödessä :)
    Niin ihana postaus...

    ReplyDelete
  7. Hauska kirjoitus silti, vaikka olisikin päätön ja hännätön! Vastaamattomuus ihmetyttää minuakin: minkä ihmeen takia esim. firmoillakin on kotisivuillaan kaikenmaailman e-mail-osoitteita ja yhteydenottolomakkeita, kun lähetettyihin viesteihin ei koskaan vastata? Bonuskortteja(ainakin sellaista vihreää..) kannattaa ihan oikeesti käyttää.. ainakin meille kertyy vuoden aikana useampi sata euroa bonuksia..

    ReplyDelete
  8. Just hyvä!! Minä olen jo ajat sitten lopettanut meilaamisen ja tarttunut vain luuriin. Homma tulee hoidetuksi minuutissa kaiken odottelun ja kirjoittelun sijaan.

    Ja ne perk.. muffinssit. Tein juuri sattumalta pari tuntia sitten satsin. Ohjeen mukaan piti tulla 12 ja minä sain jopa 8 pientä! Ehkä kaikki on tarkoitettu Petit Fourseihin.... :D

    ReplyDelete
  9. Kiitos kivasta tekstistä. Tuo muffinssipurnaus oli kyllä niin ihana, että melkein piti ääneen nauraa. Toisaalta onhan niinkin, että elämämme on ihan mukavasti kuosissaan silloin kun muffinsit nousee purnauslistan TOP 4:ksi. Elämänmakuista loppuviikkoa sinulle ja perheellesi!
    T. Katja

    ReplyDelete
  10. Mulla on myös sama ongelma noiden sämpylöiden kanssa. En koskaan saa taikinasta sitä määrää mitä ohjeessa! Raivostuttaa!

    Hauskoja kuvia Verkusta!!! Haleja!!!

    ReplyDelete
  11. Joo, siis mä en edes odota nykyisin, et saisin vastausta meiliin :-) Kuten aikaisemmin sanoinkin sulle meilitse, se on vaan pakko soitella.

    Mut esim. minä joudun aika ajoin runsaslukuisten yhteydenottojen kohteeksi, en vastaa vättämättä edes puhelimeen jos on vieras numero. mun puh. vastaaja pyytää laittamaan tekstiviestinä asian, jos en ole vastannut luuriin. Tekstareihin vastaankin sitten aina! Ja myös meileihin, jos ikinä vain kerkeen. Jos vastaaminen ei heti onnistu multa, se pahasti yleensä tuppaa unohtumaan...

    ReplyDelete
  12. Hitsi vie, minä ainakin saisin raivarin tuollaisista ohareista! Olen muutenkin tarkka siitä, että se mikä sovitaan, myös pidetään. Oikein kiehun sun puolesta!!! Mua keittää jo myöhästelijät, jotka eivät voi vaivautua edes tekstaria laittaan, että sori, vähän myöhästytään.

    Juu nuo leipomisreseptit on kyllä niin totta! Muistan kerran kun tein korvapuusteja ja ohjeessa sanottiin jotain, että tulee 20 kpl, mutta minä kun tykkään isoista pullista, sain kasaan vain 9 : )

    Heh heh, haluan pullieni, sämpylöiden ja muiden leipomusten olevan ISOJA, sillä jos niihin sortuu, sorrutaan sitten kybällä : )

    Laihiksella kun ollaan, on täytynyt vähän pienentää kokoa ja syömävälejä...

    Mukavaa loppuviikkoa!

    Minna

    ReplyDelete
  13. "ystävät ja tuttavat, joiden kanssa on sovittu jotain ja niistä ei kuulu mitään" - No tuota mäkään en ymmärrä, itse vetäisin varmaan herneen niin syvälle nenään ja sitruuna sujahtaisi pepaan, etten enää koskaan tai ainenkaan kolmeen vuoteen pyytäisi ko. henkilöitä kaffeelle tai muuten vaan käymään.

    ReplyDelete
  14. Samoja ärsytyksiä täälläkin toisinaan. Varsinkin tuo vastaamattomuus sähköposteihin on ihan käsittämätöntä. Pienen vastausmeilin kirjoittamiseen menisi 10 sekuntia, ja toinen saisi mielenrauhan. V-i-t-u-t-t-a-a tämä ihmisten itsekeskeisyys ja huonotapaisuus. Johtuuko tämä kaikki vapaasta kasvatuksesta vai mistä ihmeestä? Ei osata ajatella kuin omaa napaa... Ärrrrsyttävää! *marmatimarmati*

    Anyway, mukavaa oloa sinne :)

    ReplyDelete
  15. Aloin kuvien kohdalla heti hyräillä laulun sanoilla "lennä, lennä lepakko..." :D

    Työelämästä olen oppinut, että jos on kiire ja hätä, niin on parempi soittaa. Muuten suosin kyllä itsekin s-postia enemmän.

    Mutta tuollaiset ystävät ja tuttavat ei olisi ainakaan minun "kutsulistalla" enää sen jälkeen, jos kämpän olisin puunannut ja kakut marsipaanein koristellut ja sitten oharit :/ Soo soo!

    ReplyDelete
  16. Näin paljon kommentteja hassuun kirjoitukseeni :D
    KIITOS ihanat!

    Tuntuu, että meillä on paljon tuttavia joiden luona tulisi vierailla muttemme koskaan itse tunnu saavan samoja vieraita meillepäin ...

    hmmm ... olemmeko huonoja isäntiä vai onko meillä vaan niin maan tylsää ja tyhmää ettei voi vahingossakaan tulla käymään???!

    Onneksi on toki näitäkin jotka ottavat mielellään kutsun vastaan :) Ja saapuvat paikalle.

    Kyläilykulttuuri on kyllä muuttunut. Harmillista.

    ReplyDelete
  17. Toivottavasti helpotti kun sait purettua kaiken mikä ottaa päähän. Se on ihan terveellistä joskus vähän valittaa :)

    Tuosta koiranpentuasiasta on ihan pakko sanoa, että älä ihmeessä varaa pentua kasvattajalta joka ei viitsi vastata edes sähköpostiin. Se kertoo paljon kasvattajan viitseliäsiyydestä. Se on niin kurjaa, jos ottaa pennun ja rahat saatuaan kasvattajaa ei kiinnostakkaan enää kuulla koiran kuulumisia tai ei vaivaudu edes vastaamaan, kun tarvitsisi neuvoa pennun kanssa.
    Onneksi on myös paljon koirilleen omistautuneita, vastuuntuntoisia kasvattajia.

    ReplyDelete
  18. Se on hyvä välillä päästellä vähän höyryjä :)
    ..ja täysin samaa mieltä.

    ReplyDelete
  19. Kirjoituksesi sai kylmätväreet iholleni! Ihmisillä on liikaa kaikenlaista tänäpäivänä, valitettavasti olen myös itse joskus sellainen....hävettää, mutta olen yrittänyt parantaa tapojani....mutta kyläilyreissuja en ole kyllä koskaan perunut kun vaan hätätapauksessa...jos sovitaan niin se pidetään.


    P.s. tykkään lukea Sun postauksia. Sun tekstit on todella nautittava luettavaa, ulosanti on tosi hyvä!!!

    ReplyDelete
  20. Juuri nuo edellä mainitut asiat harmittavat minuakin. Ja ainaiset myöhässä olijat. Minusta se ei ole toisen ihmisen arvostusta.

    Ja sitten se kummastuttaa, että joissakin blogeissa ei vastata kaikille vaan tietyille ja valituille. Vaikka jokainen omassa blogissaan päättää miten toimii, niin mielestäni tuo on vähän törkeää. Joko vastataan kaikille tai ei ollenkaan. (Tämä ei kylläkään koske sinua!!)
    Paras tapaus on eräs joka joskus kirjoitti blogiinsa, että kohdelkaa muita ihmisiä kuten haluaisitte teitä itseänne kohdeltavan tms. :))

    Olen lukenut ihanaa blogiasi jo hetken, en vaan ole kertaakaan kommentoinut vielä. Teillä on kaunis koti.

    jme

    ReplyDelete
  21. Avautumisesi loppuun vielä nasakka; ugh olen puhunut! :D

    ReplyDelete
  22. Maija
    Miksiköhän kasvattajat pitävät sivuillaan kohdassa "yhteystiedot" myös e-mail osoitettaan elleivät vastaa tiedusteluihin ??!
    Mulle ainakin tuli semmonen surullinen fiilis, että ei mulle edes haluta antaa koiranpentua ... nyyh. Että olen sille epäkelpo. Tekisi mieli mennä itsesäälipeitonalle myrisemään: "oon niin kauhee, etten saa edes koiranpentua, NYYYYYH".

    Kati
    Välillä ... hih, kukas tässä semmosesta sano, että välillä :D ;D

    Villa Solbacka
    Ooh, kehu lisää vaan :) :)
    No ei vaan. Sinulla sitä vasta on aivan mieletön blogi, kuvasi ovat upeita. Osaat kuvata! Ja talonne -aaaah. Voi hitsi kun itsekin löytäisi jostain jotain samankaltaista.

    jme
    Itsekin olen törmännyt siihen, että tietyissä blogeissa ei vastata kaikkien kommentteihin (lue minun). Siksi en viitsi enää kommentoidakaan vaikka käyn aina kylässä ihastelemassa.
    Tähänkin kohtaan kävisi se juttu peitonalla myrisemisestä "NYYYYYYH jne." :D

    AnnaRiikka
    Kyllä, sen tein. UGH.

    ReplyDelete
  23. uhh, mikä postaus! Mutta/ JA mainiot valokuvat!!!

    ReplyDelete
  24. Mun on aivan pakko saada tähän heittää pari kommenttia.
    a) Olen itse kassa ja tuon kortin kyseleminen on meidän työtämme.
    b) Kirjoitat useissa postauksissa, että et kestä hidastelua ja tekisi sinun sanoa-, "anna kun äitis näyttää"..
    HUH, katselen jatkossa vain kuvat :) ne ovat kauniita.
    Hyvää jatkoa ja kärsivällisyyttä!

    ReplyDelete