Väliaikaistiedote
Ette ikinä arvaa mutta huono onnemme vaan jatkuu. Se meidän väliaikaisasunto on aivan kaamea luukku. Voi elämänkevät sentään. Ja siellä pitäs ainakin kaksi kuukautta viettää. Sanat tuntuu juuttuvan näppikselle, kun kävin ystävän luona purkamassa tunteita juoman ja syömisen merkeissä ja kömmin just kotiin. Onneksi on olemassa ystäviä jotka ottaa luokseen hetkeksi ja kuuntelee ja lohduttaa. Niin ja siellä luukussa on ihan hirveä keittiö, kauheassa kunnossa ja koko asunnossa haisee työmiehen hiki. Jätin läpivedon kämppään. Kauhistuttaa ajatella, että huomenna siellä pitäisi viettää ensimmäinen yö. Ja mun rakkaimpani ihana IHANA odottaa ihan toisaalla. Surkuhupaisa tilanne. Vaikka kuinka ajattelee, että on monia muita vielä kamalemmissa tilanteissa, maanjäristyksissä ja näin, silti on se kuuluisa k-otsassa mulla koko ajan.
Toivottavasti kesällä tipahdan puutarhatuolista omalla pihallani, kun nauran tällä kaikelle niin paljon, että vatsaan sattuu ja vedet roiskuu silmistä pelkästä onnesta.
Voi teitä, myötätuntohalaus täältä!
ReplyDeleteOnneksi kaikki tuo on vain väliaikaista ja teitä odottaa se unelmatalonne kuitenkin. Muutama kuukausi kuluu onneksi todella nopeasti.
Jospa sen väliaikaisasunnon pesis ja putsais jollain ihanan tuoksuisella pesuaineella ja levittäisi pöydälle kauniin pöytäliinan ja ostaisi kimpun tulppaaneja, niin ehkäpä ankeus vähäsen ainaskin hellittäisi.
No, voi kurjuus! Onkohan se asunto ollut työmiesten kimppakämppä... Eivät ehkä ole olleet siisteyden perikuvia!
ReplyDeleteVarmasti sitä omaa ihanaa osaa sitten arvostaa, kun sinne eräänä päivänä pääsee! Toivotaan, että remppa etenee oikein nopsasti, ja se onnenpäivä koittaa mahdollisimman pian.
Nyt vaan peset Tolulla kaikki paikat: oikein raivokasta kuurausta.
ystävällisin terkuin: Kristiina
Eiköhän se toiveesi vielä toteudu!
ReplyDeleteTunnen monia ihmisiä, jotka ovat väliaikaisesti, remontin tai rakentamisen vuoksi, viettäneet pitkiä aikoja vuokra kämpissä, jotka ovat likaisia ja nuhruisia. Kylän omat denat naapureina. Ja kaikki ovat jälkeenpäin sanoneet, että se oli uuden kodin arvoista!
Kyllä elämä teidät pian palkitsee!
Voimia, jaksamista, pitkää pinnaa ja toimivaa huumorintajua! <3
Joo, kyllä se joku raksamiesten kimppa-asumus on ollut ;D
ReplyDeleteKyllä kuuraan ja laittelen omiakin huonekaluja ja mattoja sinne. Jospa auttaisi asiaa :S
Nyt varmasti tuntuu sietämättömältä parin kuukauden evakkoasuminen, mutta kyllä ne päivät siitä kuluvat niin kuin ennenkin... Ja niin ihana koti odottaa hankaluuksien jälkeen!
ReplyDeleteVoi sentään. Tilanteenne on tietenkin aika kurja, mutta ajattele mikä draaman kaari teidän tarinaanne tulee! Kelpaa jälkipolville muistella aikanaan. :-) Suihki siivoussprayta ympäriinsä, ehkä se peittää työmiehen hajun.
ReplyDeleteVoi myötätuntohalit täältä!
ReplyDeleteHaaveile paljon, ne haaveet ovat niin lähellä toteutumista!
Nimimerkillä kokemusta on viiden vuoden takaa 200 neliöisen mansardikattoisen purkutuomioisen kivitalon ostamisesta ja kauttaaltaan kunnostamisesta (Kiviseinät oli ainoat mitkä jäi pystyyn. Työmiehiä oli toki apuna) Ja sinä aikana asuttiin erään hallin päädyssä johon oli tehty asunto. Pöytä oli suurinpiirtein pahvilaatikon päällä. Asuttiin siinä puoli vuotta ja rempattiin kohdetta yömyöhään.. (odotin tänä aikana vielä meidän tyttöä)
Mutta tiedätkö että se ei ole jälkikäteen koskaan kaduttanut.
Talosta tuli ihana ja kaupunki myönsi sen kunnostamisesta jonkin kunniapalkinnonkin, juurikin kunnostustöistä. Ja perinteen kulttuuriperinnön vaalimisesta tai jotain.. :)
Kotivinkki tuli tekemään talosta myös 2 eri sisustusjuttua.
Talo on jatkanut uusille omistajille. Tuollainen kokemus kasvatti ainakin minua ihmisenä.
Halusin vain sanoa että tiedän tunteen ja että
siitä tulee ihana koti vielä!
Meille on kyllä tapahtunut niin paljon kaikkea lähiaikana -hyvää, huonoa, siltä väliltä ... että ellei nyt olla hitsauduttu yhteen perheenä kuin kärpänen liimapaperiin ... niin ei sitten koskaan!
ReplyDelete:D (sori)
ReplyDeleteAjattele miten ihanalta teidän oma talo sitten tuntuu, kun olette viettäneet tuossa "asumuksessa" hetken! Ja nyt tulee kevät, joten aikaa voi viettää ulkonakin.
Talon rempan aikana käyt tietysti katselemassa tulevaa pihaa ja laittelemassa sitä, kunhan kinokset on poissa :)
Toivottavasti ette joudu majailemaan siellä kauaa. ei siellä teidän suunnalla asuntoja vuokrais joku majoitusmestarit tai muu vastaava, niillä on ainakin täällä meilläpäin aina ollu melko siistit kämpät, valmiiksi kalustettu jne... Meidän evakko jatkuu toista vuotta, eikä loppua näy ihan hetkeen. Ja samanlailla kävi meilläkin, eka vara-asunto oli ihan kamala loukko.
ReplyDeleteTiedän tunteen, vesivanhingon kuivattelun aikaan olin muinoin ihan kamalassa murjussa. Vaan silloin sentään olin yksin enkä lasten kanssa. Voimia ja tsemppiä! Onneksi tuo on vain väliaikaista!
ReplyDeleteTarkista muuten maksaisiko teidän kotivakuutus teille hotelliasumisen kuivattelun ja korjauksen ajaksi. Minulle maksoi kun vain jaksoin vääntää kättä.
T. Nomppis
Tsemppishalaus!
ReplyDeleteAuttaisko huonetuoksut (ne sellaiset mallit, missä on tikut) hiukan tilannetta sen haisun osalta.
Voi ei! Mutta onneksi se oma ihana odottaa teitä! :D Jaksuja!
ReplyDeleteT:Henna
ps. Oikein ihania vaatteita oli paketissa! ;)
Onneksi kyse on vain väliaikaisesta asumisesta... En osaa muuten lohduttaa kuin sanomalla, että teidän oma ihana talo odottaa ja on tämän jälkeen entistäkin rakkaampi! Virtuaaliset halaukset!
ReplyDeleteVoihan kökkö! Mutta kaksi kuukautta on loppujen lopuksi lyhyt aika, se menee varmasti nopsaan. Ja parempi nyt ne kaks kuukautta kuin kesällä... Jaksuja sinne!
ReplyDeleteVoi hitsi teidän tuuria! Onneksi nykyään on paljon hyväntuoksuisia pesuaineita, toivottavasti saatte duunarilemut pois.. Ja pian ootte siellä omassa unelmassanne nauramassa tälle kaikelle!
ReplyDeleteAi hemmetti, ei oo totta :-( Tännekin saa tulla, jos haluaa päästä päivällä jonnekin pakosalle!!!!
ReplyDeleteP.S: Hae Lushilta kosmetiikkaa, niin eipä haise enää mikään muu päälle ;-D (Tää oli siis vitsi.. tuoksukynttilät vois olla aika jees!!)
ReplyDeletenyt on rouvalla asenne kohdallaan!
ReplyDeleteVoi mälsä :( Mä toivon puolestasi, että kesällä tosiaan voit lipitellä skumppaa omassa puutarhassa, oma ihana rempattu koti siinä vieressä ja kaikki asiat järjestyksessä! Tsemppiä ihan hirveästi! Loppuun vielä latteus, joka ei varmaan nyt hirveästi lohduta, mutta: asioilla on tapana järjestyä.
ReplyDeleteMäkin toivon, että tipahdat siltä tuolilta. ;) Ei kai tässä oikein muuta voi sanoa edellisten lisäksi. Parempia aikoja kohti vaan!
ReplyDeleteHei Niina,
ReplyDeletepitkästä aikaa täällä ja ihastelin kauniita kuviasi.
Kurja käänne unelman toteutumisessa, mutta jaksakaa uskoa siihen, että lopunperin tuon talon läpikäyminen ja hinnan alennus jne on teidän onnenne.
Ei voi kuin harmitella myös myyjän puolesta, joka vaikuttaa olevan kohdallanne onneksenne asiallinen tapaus.
Kuten toteat, kesällä toivottavasti jo helpottaa ja saatte oman kodin pihalla nautiskella elämästä.
Voimia ja Valoa tuleviin kuukausiin! Unelmien voimalla...
Voi kurja juttu : (
ReplyDeleteJos yhtään lohduttaa olen huomannut, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika menee eli tää on kohta vain kurja muisto. Kyllä se muuttopäivä omaan uuteen kotiin tulee loppujen lopuksi aika nopeasti.
Koeta kestää!!!!
Minna
Voi Niina. Kyllä se puutarhatuoli ja kesä ja oman talon ihanuus tulee sieltä, ihan varmasti.
ReplyDeleteHuomenta Niina, Ikeasta läjäpäin omenantuoksuisia kynttilöitä palamaan niin eiköhän se siitä.
ReplyDeleteMutta että tämäkin vielä. Ja joo, ihan varmasti naurattaa jo loppukesästä. Vastoinkäymiset kasvattavat ja varmasti hitsaavat teitä vielä tiukemmin. Tsemppiä ja kesää ja paluuta kotiin odotellessa.
Voihan hiki!
ReplyDeleteYritä ajatella, että aika aikaa kutakin ja siksi aikaa "somistaa" asuntoa viihtyisämmäksi. Tsemppiä remonttikauteen.
Melkein kaikki lempiblogini ovat sellaisia, johon ei anonyyminä ole voinut kommentoida tai sitten ovat viime aikoina menneet kokonaan salasanojen taakse. Toivottavasti sinä et edes harkitse sellaista. Olen niin hengessä mukana näissä jutuissasi, että! Kiitos ihanasta blogistasi!
Johanna
Tsemppiä ihan hirmuisesti teidän perheelle. Vanhat talot ovat ihania ja yllärit joskus aika kovia -mutta niille voi nauraa vielä vuosienkin päästä! Meillä oli vedetty WC-putket laajennettuun eteiseen edellisten asukkien toimesta, ja muutettuamme rakensimme sen vessan vain valmiiksi. Putkimies sitten ihmetteli, että vessan vetämisen jälkeen kaikki ei ole kohdallaan. Lapset olivat tehneet jo pisutkin vessaan...
ReplyDeleteAloimme kaivamaan pihaa auki, toiveena löytää WC-putket. Kaivoimme ja kaivoimme... ei löytynyt, kunnes Mies kaivoi aivan talon vierestä ja yllätys oli suuri, putkia ei oltu yhdistetty viemäriverkkoon -vaan pisut tulivat talon nurkalle:)) Mitä järkeä oli edellisten rakentaa vessan alku putkineen, jos sitä ei oltu yhdistetty viemäriverkkoon?? Tätä puutetta ei ollut missään papereissa. Siis iso yllätys.
Piiu, kotielämää blogista
No voi elämän kevät! Hui h...p...kakka!
ReplyDeleteVoin vain kuvitella mitä elätte läpi! Mutta...voiko sanoa..kyllä se siitä...se 2kk on pieni hetki elämässä...mieti mieluummin tulevaa =) Voimahali!
Heiii, ei voi olla totta, pääsin nettiin! Tiedä sit kenen nettiyhteyttä käytän heh hehe.
ReplyDeleteNo joo mutta siis, terveisiä täältä Toukolasta !
Asunto on alkanut jo tuntua ihan ookoo. Mulla palaa koko ajan vaniljakynttilät täällä tai on ikkunat auki.
Mies on saanut oksetaudin ja toipunut, Lotta on nyt kipeä :(
Ja tadaa! Täällä ei toimi pyykkikone -mutta alakerrassa on pesutupa ja saatiin avain naapurista.
Astianpesukone heitti vedet alleen !!! Siis voi elämä!
Odottelen huoltomiestä ja vuokraisännän yhteydenottoa.
Se tästä vielä puuttuu että täältäkin jouduttais lähtemään. Mutta nyt tuntuu aivan samalta.
Olen toooosi onnellinen kun saimme remonttimiehet palkattua talolle. Vajaan kahden viikon päästä alottavat ja sanoivat, että menee noin kuukausi. NOIN KUUKAUSI!!!
Kuulostaa luksukselta.
Koska alakerran olohuoneen seinä joudutaan myös avaamaan pinkipahvista, kuivattamaan, ja fyllit hirsien välistä uusimaan taidampa kuulkaas vaihtaa alakertaankin tapetit.Jos ei toimitusaika niissä tule vastaan sitten.
Kunhan Lotta parantuu lähden metsästysretkelle.
Mulla on yksi Sandersonin ja yksi Colefax & Fowlerin malli hakusessa.
Kääks, yhteys alkaa häivetä. Toiv. saan tämän lähetettyä tänne.
Mukavaa kevättä !!!
Sitä tulin vielä kertomaan, että myyjät ovat aivan ihania ihmisiä ja tavattoman ystävällisiä ja auttaneet ihan liikaa jo. Mies esimerkiksi on purkanut seinät yläkerrassa apunaan tämä myyjän mies.
ReplyDeleteYhdessä tekivät.
Meillähän kävi niin, että ensiksi meillä kävi kaksi rakennustarkastajaa kartoittamassa tilanteen. Sitten ne tulivat uudestaan ja niillä oli haalarit päällä, lämpökamerat, porat ja kaikenlaista pientä kivaa mukana. Ja koko tönön seinät ja katto käytiin läpi.
Vuotokohdat paikannettiin. Eli juuri se kohta katossa jossa mansardi tekee taitoksen. Yläaulassa ja vastapäätä. Vesi valunut ihan alas saakka alakertaan seinänsisässä. Ja siis nämä kaksi vastakkaista seinää auki. Alahaalla se tekee eteisen seinän sekä olohuoneen yhden seinän. Kaikki muut seinät olivat täysin kuivia.
Sitten saamme piakkoin raportin sekä korjaussuunnitelman. Jonka palkkaamamme raksafirma sitten toteuttaa suunnitelman mukaan ja valvonnassa.
Jepulista jee.
Mutta hyvä tulee sit.
Positiivinen asenne vie eteenpäin. Sinulla on asenne kohdallaan todellakin!
ReplyDeleteMyötätuntoni myös täältä toisesta varakodista, täällä ollaan nyt pakon sanelemana vietetty viisi kuukautta ja huhtikuu olisi enää jäljellä. Kyllä tän kestää, vaikka välistä kuus lasta ja aikuiset on ahdettu kaksioon. Tämän jaksaa, vaikka mukavuudet kuten astianpesukone puuttuu. Jaksaa kun on pakko, eikä ole vaihtoehtoja. Meillä koti paloi ja savuvahinkojen takia meni melkein kaikki tavaratkin. Mutta tietkö mitä, kaikesta huolimatta ja juuri siksi arvostan omaa kotia enemmän kun ikinä ja lasken niitä jäljellä olevia päiviä, että pääsemme takaisin kotiin <3
ReplyDeleteSabuska -voi ei! Kävin lukemassa blogistasi kaiken. Muistakseni luinkin lehdestä tulipalostanne. En tietenkään yhdistänyt. Jostain syystä en ole pitkään aikaan käynyt blogissasi vaikka tuttu oletkin mulle täältä blogeista. Ihan kauhea kauhea juttu !!!
ReplyDeleteTeillä sen sijaan kyllä näyttää olevan paljon kivempi ja kauniinpi väliaikaisasunto kun tämä meidän ihana kellastuneiden tapettejen ja haisevan vessan yhtälö.
Miehet olivat purkaneet alakerran seinät hirrelle eikä siellä paljoakaan kosteutta tai muuta tuhoa näkynyt. Mun mies odotti paljon pahempaa kun yläkerta oli siitä yhdestä kohtaa aivan tuusan nuuskana. Toivotaan, että päästään vähemmällä ja antaa toivoa päästä Vapuksi kotiin.
:) :) Hymy pilkahtaa.
Me oltiin sitten siinä oksutaudissa koko porukka ja sanon, etten oo koskaan kokenut karmeampaa tautia kun tämä. Oli ihan varmasti se noroviirus. Ja aivan hirveä juttu. Mutta hei , siitä on 1.5 vuorokautta ja nyt alkaa elämä voittaa !!
Tsemppiä. Varaa pullo kuohuvaa jääkaappiin päivälle kun pääsette pois,
ReplyDeletet.nimim. jolla juuri tuollainen home/sieni/ötökkäpelko p....vanhan talon juuri hankkineena...
Voi miten kivaa oli lukea täältä sun kuulumisia:) Oon vaan oottanu uutta päivitystä, mutta nyt hoksasin tulla tänne kommentteja lukemaan. Hyvältä kuullostaa... Remppa ei venykkään juhannukseen asti;)
ReplyDeleteNiinaseni, blogissani on Sinulle jotain! =)
ReplyDeleteKrista
ReplyDeleteKiitos, piristit mieltäni paljon !
Mari
Kyllä mun leuka venähti melkein maahan saakka ja suu loksahti auki kun remonttimiehet sanoivat että "kuukausi, voi olla että aikaisemminkin". Odotin niin paljon pahempaa. Mutta siis saattaa olla kumpaankin suuntaan. Lähdetään siitä että Vapuksi uuteen kotiin.
Nina
Voi harmi kun netti tökkii en päässyt kommentoimaan sun blogia mutta seuraamaan alan kyllä. Erittäin mielenkiintoinen projekti teillä alkamassa.
:) tsemppiä !!!
Itse arvostan korkealle aina vanhan korjaajaa ja sen vaalijaa. Meillä ei koskaan tule olemaan liikaa vanhoja kauniita rakennuksia.
Meillä siis sama päämäärä; vapuksi kotiin <3
ReplyDeleteJa sehän on ihan kohta <3<3<3
(puolivuotta varakoteillut siihen mennessä ;-)