Tuesday, November 1, 2011

Pimeää, arkista, syksyistä aherrusta






Ei ole mitään päivitettävää , mitään muuta kerrottavaa kun tylsää arkea vaan. Aamusta iltaan on joku menossa jonnekin ja tulossa jostakin. Ruoka pitää tehdä ja lattiat lakaista. Lapset kasvaa ja venyy. Äitin pinnakin kai venyy siinä samalla. Vernerin huoneeseen on ilmestynyt ekat posterit seinille. Ja lisää tahtoisi. Aikoinaan oma huoneeni oli lattiasta kattoon melkein vuorattu julisteilla. Itse en henkilökohtaisesti antaisi laittaa enempää, mutten kai voi kieltääkään.

Kuvat on vanhoja, alkusyksyisiä. Uusiakaan en ole ennättänyt räpsiä.

Perjantaina sitten hakemaan uutta perheenjäsentä. Jos tämä tästä sitten vähän piristyisi. Tämä blogielo :o)

12 comments:

  1. Teillä on kyl niin kivan värikästä ja söpö kun mikä tuo tyttönen. Ei kai niitä julisteita oikeen voi kieltääkään niin.. mut ei kai sentään teippejä tapettiin?? ;) Mä oon vähän jo luopunut toivosta tuon hra 5-veen kanssakin. Ekat lego- ja salamajulisteet on kaapin ovissa jo. Eikä äitin söpöt sisustelut muutenkaan enää uppoa :D

    ReplyDelete
  2. Teija
    Ei teipeillä sentään tapettiin :D Kaapin oveen ja lipaston ovessa on yksi kanssa. Futisjulkkareita ...

    ReplyDelete
  3. Arkea meilläkin. Mulle on melkein ylivoimaisen raskasta ajanjakso loka-marraskuusta pääsiäiseen. Olo on suorastaan tuskainen eikä pinna meinaa venyä... toivottavasti ei sentäs katkea. Mä vihaan pimeyttä, sadetta, loskaa, kylmää, lunta... mun haave on, että muutamme talveksi jonnekin, kun mies jää muutaman vuoden päästä eläkkeelle. Ehkä jää haaveeksi, mutta ei sitä koskaan tiedä :)

    Mä olen tiukkapipo julisteiden suhteen. Jotain mangaa ja futista olen antanut oveen laittaa, mutta poikia ei enää oikein kiinnostakaan.

    - Kristiina -

    ReplyDelete
  4. Tahtoisin minäkin ottaa päikkärit tuossa sängyssä! Näyttää niin makoisalta tuo Lotan uni.

    ReplyDelete
  5. Mäkin just olin tapeteista huolissani. Meilläkin 11-vuotias tapetoi huonettaan julisteilla, onneksi Lady Gagat häipyi ja tuli eläimiä tilalle neidille.

    Tsemppiä arkeen! Luulenpa, että uusi perheenjäsen piristää kummasti. (Tai sitten olet sikaväsy yövalvomisista...) Kuvia odotellaan joka tapauksessa!

    ReplyDelete
  6. Samanlaiset fiilikset on täälläkin. Jotenkin tää syksy on tuntunut erityisen raskaalle... Mutta kohta mä lähden parturiin, jospa sieltä löytyisi lisää virtaa samalla! ;)

    ReplyDelete
  7. Oi, vihdoin se koiruus!!! :D Varo vaan, kohta sulla on vauvarumba edessä! ;)

    Hiton tylsää arkea ja joka päivä. Meillä ei muuten saanut kotona käyttää julisteita seinillä. Vaatekaapin oveen sai kiinnittää, ei muuta. Mutta ei mulle siitä kai mitään traumoja jäänyt. :)

    ReplyDelete
  8. Äsh ! Kirjotin pitkän pätkän ja se katosi !! :(

    Huh, kirjotinpas masentavasti ! Kaikki on kuitenkin hyvin :o)
    Arki se vain on joka kalvaa miestä mäessä. Ja kun pääsee töistä kotiin saakka onkin jo PIMEÄ. Ota siinä sitten ihanaisia kuvia plokiin :D

    Koirulivauvelia odotellaan kuumeisesti. Koitan miettiä mitä pitää hankkia vielä ennen perjantaita. Paras ja tärkein asia on kyllä varmaankin se, lämmin rakastava syli koiran kuonolaiselle. Turvallinen koti. Ja lapset, jotka riehuu pennun kanssa ;D

    ReplyDelete
  9. Samma här, arki plus harmaa syksy on aikas puuduttava yhdistelmä. Onneksi on sentään lämmintä :) Meillä ei ole vielä posteri oasatolle päästy, mutta tarrojen liimailu on kiivaimmillaan ;D Tsemppiä arkeen!

    ReplyDelete
  10. Heidi - tarrat, nuo pikkuiset limaiset ystävämme ;)
    Tsemppiä arkeen, kuinka se tuntuukin nyt aivan superkiirulta ja pelkältä juoksemiselta paikasta a paikkaan b :)

    ReplyDelete
  11. Kiitos kuvista!
    Meilläkin laitettiin Ronaldo ja muita hikisiä miehiä ekaa kertaa huoneen seinään juuri muutama päivä sitten...jotenkin huvittavaa.
    Ihanaa, että pääsette jo hakemaan koiravauvaa! Koko perhehän siitä menee aina sekaisin. Mukavaa vauvantuoksua teille!

    ReplyDelete
  12. Voi kuinka IHANAA löytää blogi, jossa sisustuksessa käytetään värejä :DD Ei millään pahalla valkoisten kotien ystäville, mutta vaikka ne kauniita ovatkin, niin peräjälkeen samanlaisia kuitenkin :) Itsekin rakastan värejä :)

    ReplyDelete