Ajatuksia, ajatuksia ...










Tein varmasti melkein elämäni kalleimman turhuushankinnan (koska vanha päiväpeite olisi ollut ihan ookoo), kun hankin meille yläkertaan tuon ihanan TineK:n päiväpeitteen. 

Olen tunneshoppailija. Tiedättekö, jos ketuttaa armottomasti niin menen ja ostan jotain ihanaa. Niin ja jos kortti tai lompakko antaa siihen mielitekoon periksi.

Olen myös semmoinen, että kerään virtuaaliostoskoreihin sisustus- tai vaatenettiputiikeista kaikkea ihanaa. Kauhistun summaa-  ja poistun sivulta yhdellä klikkauksella. Saahan sitä haaveilla.

Sisustuslehdet on paheeni. Ostan niitä PALJON. Siitä huolimatta, että on sähköiset lehdet ja Pinterest ja blogit ja vaikka sun mitä. Haluan selata. Haluan kuolata. Katsoa ihania koteja ja pihoja. Haaveilla huonekaluista tai kuvan tunnelmasta omaan kotiin. Korvamerkitä ehkä asiakastöitä varten.

Meillä ei kotona ole kuitenkaan juurikaan mitään uutta tai trendikästä. Ja joskus se ärsyttää tai aiheuttaa kateutta (muoks. siis minussa). Niin paitsi siis lukuunottamatta TineK - päiväpeitettä! Kaikissa blogeissa on kaikkea ihanaa, en kestä!! No elämä voittaa heti kun aurinko paistaa ikkunoista ...  kaikki - koko elämä talossa on silloin täynnä ihanaa linnunlaulua, lastennaurua ja kesäistä fiilistä. Kun taas on pilvistä ja sateista - on puolestaan ihan kaikki likaista, rikki ja nuhjuista. Vai olisiko se vaan mieleni joka on sateella tumma ja aurinkoisella säällä täynnä energiaa?

No, tummalla kaudella ... silloin palaan selaamaan aarteitani eli esimerkiksi Lantliv- sommarhem kokoelmaani, ihania paksuja Elle Decoration Country - melkein kuin kirjojani tai sitten suoritan suruissani ja kaiken romujeni keskellä nettishoppailuja, joita en koskaan vie maaliin saakka.

Mutta onneksi aamu-uinnilla ajatus jälleen kirkastui. Minulla on kaikki. Minulla on maailman ihanin perhe. Mitä sitten ellei ole tarpeeksi ehjiä puutarhatuoleja tai ikinä tarpeeksi rahaa ostaa uusia sohvanpäällisiä (vanhat taas ihan nuhjut). Tahrat voi peittää täkeillä näin kesällä! Ja ihan varmasti tulee lisää tahroja, suklaajäätelöstä, poppareista, limusta ja mansikoista.

Nautinnollista kesäviikkoa kaikki! Muistakaa syödä herkkuja ja uida ihan hulluna!

31 comments

  1. Toi päiväpeitto on niiiiin ihana! Meillä on se sama, ollut jo 2 vuotta, ja oon niin tyytyväinen hankintaan! ♥

    Olen huomannut, että kotiäitivuosina ajatukset sisustamisesta ja sisustustavaroiden ostamisesta kiertävät juuri mainitsemaasi kehää. Mutta sekin vaihe menee ohi ja kiireisenä töissäkäyvänä äitinä sitten kiittää itseään, kun tuli aikanaan edes jotain hankittua :)

    ReplyDelete
  2. Sally, ihan totta! Kun olin päivät töissä meillä ei koskaan ollut mielestäni nuhjuista :) Nyt kun olen kotona lasten kanssa, nurkat on nuhjussa ja kaikki kama aivan kaameaa rikkinäistä vanhaa shittiä :D mutta joo, se menee just noin. Ja ... kaikki on katsojan silmässä eli mun silmissä on roskaa :P

    Töihinpaluuta odotellessa! :)))

    ReplyDelete
  3. Mutta teillä juuri on niin ihanan persoonallista, varmasti osittain siksi kun kaikki ei ole uutta ja trendikästä :) Sellainen koti mitä ei voi kerralla kaupasta ostaa.

    T. Sanna

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, no voihan se tosiaan niinkin olla! Hyvä pointti :)

      Delete
  4. Haha, ai joku muukin harrastaa samaa? Ostokoriin tulee kerättyä ihanuuksia ja sitten pois sivuilta :D Ja sama päiväpeite on ollut siellä ostokorissa moooonta kertaa. Mutta hei, nyt täytyy kyllä sanoa: ei ne sellaiset kodit mun mielestä loppuviimeksi niin hienoja ole, missä kaikki on sisustusliikkeestä kovalla rahalla ostettu. Pahimmassa tapauksessa vielä samalta valmistajalta, samaa sarjaa. Se kertoo lähinnä, että on pussi kunnossa, mutta persoonallisuus jää trendien alle. Mua viehättää paljon enemmän sun tyyli, kekseliästä, persoonallista ja harkittua.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva kuulla! Monesti huomaa kuitenkin, että tulee ajateltua, että voi kumpa mullakin olisi tuommoinen ... huokaus. Kekseliäs ja kiva sisustus kuitenkin on just niillä, ketkä ei voi aina mennä suoraan kauppaan ostamaan juuri sitä mitä haluaisivat. Sen olen huomannut :)

      Delete
  5. Ihastuttavia kuvia! Varmasti moni ihailee kotinne tunnelmaa, joka kuvista välittyy, trendikrääsästä viis... minäkin =)

    ReplyDelete
  6. Aiheen vierestä...täällä toinen kaksosten äiti, vauvat 4kk..huisia on ;) välillä aika äärirajoilla todella, jos menevät eri rytmiin..pirunko tekee. Onhan ne yksilöitä vaikka identtisiä ovatkin..olen seurannut siis blogiasi ja lukenut myös teidän unista, tai unettomuudestako pitäisi sanoa. ONko tilanne parantunut? Nukutteko vielä vauvojen kanssa samassa huoneessa? Mietin koska siirtää omaaan huoneeseen kun kuitenkin vielä öisin syövät..toisaalta rauhottaisiko vähän meininkiä, mene ja tiedä. Meillä tahtovat välillä juoksuttaa tuttia :S

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aaaah, voisin kertoa yhtä ja toista. Onko kaksoset esikoisia? Meillä kaksoset meni omaan huoneeseen joskus Vapun jälkeen, en nyt ihan muista, Helatorstaina tehtiin huone valmiiksi, että joskus niillä main? Nyt ovat 9,5kk vanhoja. Yöt vaihtelee ihan laidasta laitaan. Viime yö oli ihana ja helppo. Kävin kerran ovella kurkkaamassa kun Alva kieri pinnasängyssään väkkäränä kunnes rauhoittuikin itsestään, veli ei tuohon herännyt tällä kertaa. Sitä edellisenä yönä juoksin huoneessa varmaan yli kymmenen herätystä ... milloin tuttia, milloin oli vauva väärinpäin poikittain pää pinnoissa kiinni tms. kertaa kaksi. Rauhoittuvat yleensä siihen kun saavat tutin suuhun ja peittoa hieman päälleen ja Alva unirievun naamansa viereen turvaksi. Mutta jumankauta kun siellä huoneessa saa ravata välillä. Mies on ihan että UNIKOULUA, älä mene sinne. Mutta ellen mene, on huuto aivan kauhea ja sitten herää se sisaruskin. Kuinkas siinä unikoulua pidät kun en saa kahta vauvaa kerralla rauhoitettua. Meillä Vinski itkee kovastikin ja Alva sikiunesta hätääntyy itkuun ja alkaa myös itkeä - tämä on kamala tilanne. Siksi on salamana saatava toinen rauhoitettua ettei toinen vauva herää. No, meillä vauvat jo heinäkuussa 10kk joten mä toivon, että päiväunet olisi yksivuotiaana ne yhdet - meillä päiväunirytmikin ihan sekaisin, koska toinen herää huomattavasti toista aikaisemmin ja näin ollen eivät mene synkassa. Ja nukkuvat kolmetkin unet kun eivät vaan jaksa kaksilla tai nukahtavat pystyyn. Aamupäikkärit on tosiaan aika lyhyet, noin puolituntia, sitten herättelen hellästi. Päikyt siis noin klo 9:00-9.30 , 12:00-14:30 (Alva tosiaan herää noin 13:00) ja sitten vielä ruuan jälkeen koisataan 17:00-18:00 ja yöunille menevät niin, että Alva nukahtaa 21:00 ja Vinski ... no tälläkin hetkellä hän on täällä hereillä ja sisko on nukkunut kohta jo tunnin ... semmosta :D
      Sekavaa on, mutta en tiedä, meillä siis eivät ole vieläkään samassa rytmissä enkä varmasti ehkä niitä siihen saa ennen kun on kuvioissa vain yhdet p-unet.

      :))) Tsemppiä sisko! Meillä yöllä syötetään jos itketään kovasti, muuten ei enää anneta yöllä maitoa. Riippuu ihan tilanteesta, mutta ei stressiä.





      Delete
  7. Esikoisen vauva-ajalta muistan samat tuntemukset, että kotona on ihan karsean näköistä, jossain kohtaa tyyli alkoikin miellyttämään silmää. Oiskohan siis sidoksissa omaan väsymystilaan, kotona oloon jne. :-) Tiedätkö tarkoitukseni oli harvoin kommentoivana tulla joku päivä kirjoittamaan asiani, sopii hyvin tähän postaukseen aiheeseen. Blogisi on minulle sellainen henkireikä, silmäkarkkia, aah-elämyksen tuottaja. Kirjoitatpa aiheesta mistä vaan tai kuvaisit vaan kotinne vessan seiniä, niin tyylisi puree minuun ;-) KIITOS

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! :) Oletpa ihanasti kirjoittanut!
      Voi, toivonpa että liityy kotieloon ja väsymykseen :/ Mutta joo, välistä tuntuu että mikähän rähjä mesta tääkin oikein on kun kaikki on ihan romuja vaan.

      Delete
  8. Niina, olet ansainnut tuon päiväpeiton :) Teillä on joka kerta kun vierailen aina kaunista, tunnelmallista ja elämisen jäljet saavat näkyä. Ihana talo, ihana perhe, ihan Vilppu ja ihana Niina <3

    ReplyDelete
  9. Mä voisin koska vaan muuttaa teille <3 Mä luulen, että tympääntymisen voi pistää ihan univelan piikkiin, siksi kaikki kyllästyttää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Okei, mä katon onko tää sitä ;) :) Kiitti iukku kommentistasi!

      Delete
  10. Uskomaton teksti. Kuin suoraan mun elämästä. Heh. Mutta vaikka meiltä löytyy Stringiä ja Pantonia sun muuta krääsää, ihailen ihan hulluna sun tyyliä!! Saan iloa ja voimaa sun kuvista, ja kyllä: myös sitä kamalaa kateuden tunnetta.. Meillä on tällä hetkellä suht minimalistista, mut vitsit ku ärsyttää välillä ku toisaalta tykkäisin niin paljon tollasesta boheemista tyylistä ku sulla.

    Mulla se menee jotenki sitärataa, et ku on mahtis sää ja aurinko paistaa, tekis mieli laittaa seinälle taulukollaaseja ja sohvalle kukkapeittoja ja olkkariin vanhoja rimpsuvaloja. Mut ku on tällanen harmaa sää ku tänäänkin, niin tekee mieli repiä kaikki krääsä alas ja myydä Torissa pilkkahinnalla et pääsee vaan eroon. Ja silloin kaipaan minimalismia. Ärsyttävää miten kaksi niin ääripäistä tyyliä sotii mun sisällä: lämmin tavarapaljous vs kylmä minimalismi.

    Mut kenties se on tää kotiäitiys joka on tuonut omat haasteensa tähän hommaan. Neljän vuoden kotonaolo loppuu elokuussa. Jippii!! T. Elisa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Elisa, eli mulla siis ... menee hermot kaikkeen vanhaan roinaan täällä vanhassa puutalossa ja tekisi mieli vaan ottaa lakaisuharja ja vetää kaikki pihalle. Maalata seinät ja lattiat valkoiseksi ja vaaleanharmaaksi ja sisustaa semmoisella tavaralla, jonka saa jostain tyylikkäästä sisustuskaupasta tai antiikkikaupasta, hakea suuret kauniit kukkapuskat suuriin lasivaaseihin kukkakaupasta eikä pihasta johonkin tötteröön, kattaa pöytä kunnon astioilla eikä eripari Arabialla, juoda domppaa uusissa ihanissa kesäsandaaleissa kunnon löhödivaanilla ulkona katetussa pihamajassa, ulkovalojen ja lämpölamppujen alla, eikä heinikössä joka kuhisee punkkeja ja kaikki kamat on rikki ja pihakin ihan vino ja viinikin on Alkon alahyllyiltä. Emmä tiedä viittiskö tommosta elämää viettää kun ensin kirjoitin... no totta hitossa! Edes vähän aikaa. Ja sitten lähtee ehkä lomalle Ranskaan tai jonnekin koko perheen kera. Voivoivoi, kuinka olen matkakade aina niille joiden blogeissa reissataan. Mut , hyvällä tavalla! Rakastan matkustuskuvia. Olen mä matkustellut aikanaan paljonkin, nyt lähiaikoina ei olla päästy :( Mutta mulla on semmonen ajatelma myös, et ... kaikille hyville tyypeille elämässä tapahtuu hyviä ja onnellisia juttuja. Joskus ottaa kupoliin ei voi mitään. Ja ellei oo ihan kaikki hillot purkissa (hahaha, mikä mietelause) ehkä mulla joskus on! Never say never! :))))))))) Tämä nyt lähti vähän purkautuun kuin lankakerä ...

      Delete
    2. niin ja tsemppiä työelämään! :)

      Delete
    3. Eniten muakin ärsyttää se ku ei oo ihan kaikki hillot purkissa! Ha haa :))). Mut just miehen kans mietittii et vaikka kuinka tienais paljon niin ensinnäkin verottaja muistaa sen kyllä ja lisäks mielenrauhaa sillä isolla tilillä ei voi kuitenkaan ostaa. Mut muista et sit ku tarpeeks kyllästyt ja myytte ton teidän talon niin me todellakin ostetaan se. Ja kaikkine noine ihanine tapetteineen ja tavaroineen päivineen vaikka!!!! Teillä on niin ihanaa!! -E

      Delete
  11. Hauskaa (tai surkuhupaisaa) teidän keskustelu! Huvittaa siksi kun tunnistan siitä myös itseni! :) onkohan meissä kaikissa naisissa noita piirteitä!? Teillä on kyllä niin värikylläistä ja persoonallista että muualta saa hakea! Kuvissa välittyy aina aito tunnelma, eletty elämä eikä mikään vakava pönötys! :) tykkään!!! Ja by the way... mistä saa noin ihania jalkalamppuja? ! Nuo kaks!! Oon etsinyt tollasia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moi! Kiitos kommentistasi :) sitä oli kiva lukea. Jalkalampuista sängyn viereiset , lähellä seinää oleva on kirpputorilta Tikkurilasta :D Ja toinen on Huutonetistä. Olen ne hommannut jo vuosia sitten. Tuo toinen, jossa on ihana takorautainen jalka pitäisi viedä lamppupajalle- toimii kyllä mutta ei mene meidän pistorasioihin ja samalla meinaan vaihdattaa uudet sähköt, myös lampunvarjostin pitää uusia - se alkaa olla todella hauras.

      Tuo kaksihaarainen joka on vauvojen huoneesta on hankittu aikoinaan vanhana semmoisesta nettikaupasta kuin Ranskalainen maalaisunelma. Mutta sitä putiikkia ei taida enää olla olemassa?

      Delete
  12. Sisustuksesi on kaunis ja persoonallinen,se juuri tekee kodin.Ehkä sitä ei aina itse näe,mutta ainakin minä tykkään katsella elämänmakuisia koteja mieluummin kuin kallilla rahalla kruusattuja.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Moikka, huolimatta siitä että olen kanssasi samaa mieltä löydän itseni jatkuvasti himoitsemasta sitä kaikkea ihanaa materiaa ja haaveilemasta muista asioista, joita en voi saavuttaa :P

      Kuten esimerkiksi suuri kasvihuone pihalle, jonka sisään saisin pöydän ja tuolit illanistujaisia varten, jonka joku vaan voisi tulla mulle rakentamaan - ihan ilmaiseksi eiks vaan :D Olisi ihana rakennuttaa semmoinen mutta on sata asiaa minne rahat menevät ennen tuota unelmaa. Ja monta muuta remontoitavaa kohdetta tässäkin huushollissa jotka satakertaa "tärkeämpiä". Mihinkään kasvihuoneiloitteluun ei pysty taipumaan, ja se on ihan mälsää ... :D

      Delete
  13. Niin lohdullista- ja niin tuttua myös täällä. Oma budjetti ei vaan taivu moninkaan juttuihin mitä haluasi ja mielellään toteuttaisi- tuo kasvihuone on mullakin ollut vuosien haave ja taitaa ikuisuushaaveeksi jäädäkin :) Listalla on aika monta "pakko tehdä" juttua ennen sitä :) Joten täälläkin on tyytyminen Lantlivin Sommarhem vuosikertojen selailuun ja haaveiluun :) Ihania kesäpäiviä teille!

    ReplyDelete
  14. Ihanasti kirjoitettu :) Minäkin harrastan tuota ostoskorien tekemistä ja haaveilua, vaikka en ostoksia oikeasti tekisikään ;)

    ReplyDelete
  15. P ja pienet - joo niinpä! Eikö olekin ihana lehti tuo kyseinen ? Mulla on kaikki numerot jemmassa <3

    ReplyDelete
  16. Toiveettodeksi - kiitti! Jaamme samat harrastukset :o) <3

    ReplyDelete
  17. Hei! Ihan ekaa kertaa kommentoin, nyt oli pakko, kun osui niin sopivasti :D Ihanan näköista teillä on♡ Uskon, että tuo olotila on vaihe tässä kotielämässä...tunnistan ajatukset :D Vaikka kuinka tykkään meidän kodista jne. niin kyllä sitä vaan kaipaa muutosta/vaihtelua ja jotain erilaista, kun jatkuvasti on kotona.. ja pitäähän niitä haaveita olla ;) Terveisin Jenni ja Ella 10 kk :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. :) Kiitos Jenni & Ella <3 Ja superia, että nyt kirjoitit pienen kommentin! Nämä pienet viestit ilahduttavat minua suuresti :)

      Delete