Kun aika on








Kolme viikkoa kotona oleilua takana. Mitä on tapahtunut tai mitä se on opettanut? Ainakin sen, että luovuus on jälleen läsnä! Kuljen kameran kanssa ja otan kuvia - tärkeää, vaikkei kaikki tänne blogiin todellakaan päädykään. Mietin luovia juttuja ja työstän asioita - miten ja kuinka voisin suuntautua sinne minne oikeasti elämässäni haluaisin? Pitkään elin sitä kahdeksasta neljään elämää ja iltaisin olin väsynyt ja niin ...  en enää ollut oma itseni. Siihenkin voi vain tuudittautua että jos joskus, jos sitten jossain vaiheessa. En pystynyt enää. Pitkään mietin työpaikan vaihtamisen olevan se ratkaisu uuteen. Mutta lopulta päädyin toiseen vaihtoehtoon. Olen helmikuun lopulla aloittanut opinnot - visualistin tutkinto tähtäimessä.
Opiskelen Helsinki Design Schoolissa - tosin nyt epidemian vuoksi koulu on säpissä. Odotan kuin kuuta nousevaa sitä hetkeä, että saan jälleen avata koulun oven ja kulkea luentosaliin.

Eniten toivoisin tulevaisuudessa sitä että voisin ammentaa itsestäni jotakin esimerkiksi kuvausjärjestelijänä mainoksiin ja printtimediaan. Voi että, se olisi just sitä mitä olen pitkään halunnut tehdä! Toki stailaus yleisestikin olisi just se mun juttu, mutta luulen, että minulla olisi paljon  uusia mielenkiintoisia ideoita.

Se, että aloitin opinnot ja irtisanouduin töistä on oikeastaan mahdollistanut sen ihanan jutun, että saan olla täällä nyt ihan rauhassa lasten kanssa. Keskittyä kotiin ja perheeseen. Tuntuu ihan lomalta.
Me ollaan yleensäkin lasten kanssa paljon kotona, tämä ei oikeastaan siitä poikkea juurikaan yhtään. Se vaan on erilaista, että kaikki juhlat ja illanvietot ystävien kanssa - niitä ei ole.
Mä en tiedä mitä teen ellen saakaan järjestää ylioppilasjuhlia meidän esikoiselle ajallaan.
Mietin, että kyllähän se loppukesästäkin onnistuu mutta eihän se tunnu samalta kun keväällä (painaa lakki päähän ja elämä edessä ja sireenit kukkii ja kaikki on niin alkukesän kaunista).

Inspiroiduin tänään somessa näkemistäni kuvista joissa oli kauniisti värjättyjä kananmunia. Värjäsin meillekin. Keitä kananmunat punasipulin kuorien ja (pikku tujauksen) kurkuman kanssa. Lisää ruokalusikallinen etikkaa. Mitä enemmän kurkumaa sitä keltaisempia kananmunia.
Voit käyttää myös mustikkaa, siitä saa kauniin lilansinisen sävyn. Olemme myös leiponeet pullaa! Jos joku minut tuntee, leivon ihan kaikkea muuta mielummin kuin pullaa. Mutta nyt kun on aikaa ... ihana leipoa pullaa lasten kanssa.

Ihanaa viikonloppua!


1 comment