Friday, May 31, 2019

Lapsilla suvi suloinen



Kyllä on ihan uskomatonta, se että huomenna on taas yksi kevätjuhla! Ja meillä klo. 8.30 ei jaksaisi millään niin aikaisin. Miksi, miksi, miksi.

No on nopeasti mennyt tämä vuosi. Kevätjuhla on kyllä niin liikuttava. Suvivirsi on jäänyt ikuisesti merkitsemään minulle päättymätöntä kesää, lomaa ja ystäviä - ja mielessäni on myös se haikeus, jonka se tuo mukanaan. En itse ole (enää vuosiin ollut) odottamassa kutkuttava tunne vatsassa todistustani, mutta silti Suvivirsi saa palan kurkkuun ja kyyneleet silmiin. Siis vain siitä onnesta, ei mitään paniikinoimaista jännitystä.

Nuoren aikuisen elämään kuuluvat kesäseikkailutkaan eivät ole enää ajankohtaisia minulle. Eivät tietenkään! Se tunne, kun pakkasimme autot täyteen tavaraa ja ajoimme festareille, mökeille ... se tunne ja odotus! Ja aina paistoi aurinko. Jossain kohtaa pääsi aina hyppäämään järveen. Ihanaan , kesäiseen lämpimään puhdasvetiseen järveen.

Nyt on omien lasteni vuoro kerätä muistoja - just niitä ihania kultaisia lapsuusmuistoja ja myöskin niitä nuoruusmuistoja, joita minäkin muistelen kaiholla. Lakkiaiset eivät tänä kesänä kolkuttele, koska meillä hajautetaan kirjoituksia - ehkä syksyllä tai vasta mahdollisesti ensi keväänä (ehdottomasti syksyllä kuuluu järkeni ääni, mutta toivon lakkiaisia vasta ensi kevääksi, niin saan juhlat ulos). 

Ps. kuvat ei mitenkään liity kevätjuhliin =)

Saturday, May 18, 2019

Krysanteemi










Uusi tapetti on paikoillaan. Ja viimeisissä kuvissa jopa pestyt ja silitetyt verhot takaisin ripustettuina. 
Juuri sain sen urakan tehtyä. Tapetti on William Morrisin Chrysanthemum Toile ja tilasin sen Verhoomo Tehtaan kautta. Sain sieltä hyvän tarjouksen. Morrisin tapetit sopivat vanhoihin hirsitaloihin, koska ovat paperitapetteja.

En pysty teille tätä tunnelmaa tallentamaan minun romulla kamerallani, en kykene kuvaamaan vastavaloon ikkunan takana täysillä kukkivaa kirsikkapuuta. En pysty soittamaan teille jazzia tai tarjoamaan viinilasillista. Ette pysty aistimaan omasta pihasta poimimani hyasintin tuoksua. Tämä huone - niin kaunis.  Olen tänään ollut aamupäivää lukuunottamatta kotona, koska en raaski poistua. Olen supertyytyväinen. Tunnelma on juuri se, mitä hain. Vanhan kesähuvilan tunnelma. Se tunne kun aamulla herää ...  ja katsoo kesäistä auringon valoa, joka tulvii ikkunoista. Se tunnelma on täällä. Ihanan suorat seinät, vanhat pinkopahvit kuin olivat aivan kupruilla.

Pelkäsin huonekalujen puolesta, että meneekö vaihtoon nämä värikkäät puutuolit. Mutta olkoon! 

Ainut huono puoli on se, että viereinen olohuone näyttää nyt kovin nuhruiselta ... eli mitähän sille tekisin sitten? No vaihtoon tietysti! Mutta ensin pitää taas säästellä vähän ... Mitäs muuta sitten tapahtui? Niin juu, pihahommia!

Olemme kaivaneet maasta minun kuolleen ruusumantelini (nyyh, en tajua miksi kuoli, kun kukki ainakin kuusi vuotta ihanasti ja kasvoi hyvin) ja istuttaneet tilalle uuden ja myös yksi uusi kirsikkapuu sekä kultasade löysivät paikan pihasta.

Varmasti tulee vähän laadukkaampia kuvia tänne ja instaan mutta pakko oli vähän jo vilauttaa.

Mukavaa viikonloppua kaikille!