Banaanileipä

Sain hakea perjantaina postista uuden keittokirjani Chez Wood. Ostin sen lähinnä siksi koska seuraan, fanitan ja ihastelen Sofia Woodin juttuja Instagramissa. Kirja on pullollaan kauniita kuvia. Resepteistä kokeilin näin ensi alkuun banaanileipää. Älkää antako nimen hämätä -kakkua se on!
Helppo tehdä ja on hyvää. Sipaise päälle Nutellaa niin olet lähellä taivasta!

Itse päädyin tekemään banaanileipäni lauantai-iltana puoli kahdeksalta. Niin villi viikonloppu minulla oli kertakaikkiaan! Toivottavasti tekin villiinnyitte? Kuuntelin samalla hitlist ´80 spotifystä.
Oon ihan kalkkis. Auttamattomasti.


Mukavaa viikonloppua!


Banaanileipä 
100g huoneenlämpöistä voita
2 dl sokeria
2 munaa
5 pehmeää banaania, 4 muussattua ja (yksi leikataan puoliksi) 1 koristeeksi päälle
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1/2 tl vaniljaa
1/2 tl kanelia
voita+perunajauhoa vuokaan

174 asteinen uuni. Vatkaa ensin sokeri ja voi valkoiseksi vaahdoksi.  Lisää kananmunat yksi kerrallaan vatkaten. Lisää muussatut banaanit ja vatkaa kuohkeaksi. Kaada joukkoon kuivat aineet vähän kerrallaan. Kaada taikina vuokaan -laitoin itse leivinpaperin vielä alle. Halkaise yksi banaani pitkittäin ja asettele puolikkaan taikinan päälle kakkuvuokaan. Paista keskitasolla noin tunti - itse paistoin reilusti yli tunnin. Kokeile välissä kypsyyttä.

Voit halutessasi lisätä joukkoon tummaa suklaata, pähkinöitä tai manteleita rouhittuna.

Joulukranssi voi vielä hyvin! Ja muita juttuja

Tosiaan, mun työkaverini Merja tekee näitä kuvassa olevia kransseja tilauksesta ja viime vuonna tilasin kaksi ja nyt taas. Upeita, ei voi muuta sanoa.

Tänään siivoilen kotona loput joulujutut pois. Mietin tässä, kuinka kaikki ihanat vanhat huonekalut pääsisivät esille täällä aivan eri lailla, jos tätä tavaraa ja kamaa ei olisi niin paljon! Osa jopa hautautuu tavaran alle! Ai että kun ärsyttää tämä jatkuva tavarakaaos! En tahtoisi yhtään mitään tilpehööriä enää mihinkään.

Niin se vaan menee kun on kuusihenkinen perhe. Suurperhe. Että kyllä sitä tavaraa on ja vaatetta ja ei siitä mihinkään pääse. Naulakot pullistelee, urheilukamat lisääntyy vuosi vuodelta. Itsehän olen soppani keittänyt ja sen näin nautin.

Haave. Tilaa. Valkoiset lattiat. Ei tilpehööriä. Vain kauniita vanhoja huonekaluja ja patinoituneita astioita ja kynttilänjalkoja.

Perjantaina lounastauolla kävin antiikkiliikkeessä, suosikissani Fasanissa - yllätyin. Siellä oli paljon kivoja juttuja aikoihin. Ihania astioita, paljon Arabian fasaania ja maisemaa jos siellä muutkin niistä tykkää. Viinilaseja ja kauniita kaappeja. Ihastuttavia rottinkisia kalusteita kesää silmällä pitäen. Joulu on varmaan monelle muullekin äidille tehnyt loven lompakkoon, en ostanut mitään. Mutta unelmoin. Ja muutenkin tuo Korkeavuorenkatu on aivan suosikkini.

Jos salaa haaveilen myös virkeistä eläkepäivistä Korkeavuorenkadulla. Olisihan siinä toteutumista kerrakseen. Mutta toisaalta. Olihan mun unelma joskus tämä puutalo ja se iso perhekin ...

Harmittaa, kun ei oikein paukut riitä blogiin. Mutta jos lupaan, että  tästä lähtien joka viikonloppu saatte tänne kuvia ja juttua? Se olisi haaste minulle itsellekin.

Kaksosten kasvaessa mietin, että voisin ottaa tähän keväälle yhden sisustuskeikan tai muuta hauskaa puhdetta - jos jollain on tarve - ottakaa yhteyttä! Perustin aikoinaan toiminimen, pienen sisustusstudion mutta toiminta on ollut kovin vähäistä. Joskus on kyselty mutta en ole pystynyt leipätyökiireiden sekä perheen takia vastaanottamaan oikeastaan mitään ylimääräistä. Nyt voisi olla kivaa ja luovuus olisi ihana päästää valloilleen.
Avoinna uusille ehdotuksille!

Haave. Uusi/vanha sohva. Jos jollain on myynnissä vanha, ihana sohva - saa ehdottaa kuvan kera!

Kuulumisia joulukuulta

Itsenäisyyspäivänä meillä oli vieraita ja pukeuduimme hieman juhlavammin. Saimme juuri tuohon Itsenäisyyspäiväksi nuo keittiön ja aulan lattiat maalattua alhaalla.

Ennen Joulua me laitoimme myöskin kaksosten huoneeseen vanhan rautaisen kerrossängyn, jonka saimme syksyllä ilmaiseksi tästä naapurustosta.

Taitaa itseasiassa olla vanha armeijan sänky. Muutama meidän kaveri on sanonut nukkuneensa intissä samanlaisessa.

Kaksosten unet on menneet hyvin - Alva välillä heräilee mutta vaatii nukkua siitä huolimatta ylhäällä. Vinskille kävi mainiosti alapeti.
Minusta sänky on super ihana ja koska se on kapea, se on just hyvä tuonne lastenhuoneeseen.

Joulu kuvina

Joulu meni ihan liian äkkiä. Fiilistelen sitä vieläkin - parasta aikaa joulutorttuja uunissa ja Joulun musiikkia taustalla, kuoromusiikkia. En halua vielä luopua Joulusta! Kevyitä käynnistymisongelmia uuden kameran kanssa joten käytän sekaisin vanhaa ja uutta ja kaikki kuvat on mitä sattuu. Toivottavasti saitte hitusen meidän joulutunnelmasta kiinni ja minä kaivelen muistikortin uumenista vielä lisää kuvia.

Lahjoja tuli just se mitä pyysin. Kirja ja lahjakortti jalkahoitoon. Ja paaaljon suklaata! Pahus, ne on jo syöty!

Kuvasta voitte muuten bongata sen, että ennen Itsenäisyyspäivää me maalasimme lattiat valkoiseksi eteisaulassa ja keittiössä. Kesällä jatkamme sitten tämän olohuoneen ja ruokahuoneen.

Niin ja hei, traditiomme mukaan kävimme taas syömässä porukalla uuden vuoden aattona ja sitten kurvattiin ystäväperheen luo skumpalle. Rauhallisesti mutta juhlavasti otimme vastaan vuoden 2020! Ihanaa Uutta Vuotta myös teille ystävät!

Nukensänky

Tykkään tosi paljon rottinkisista lasten huonekaluista. Nyt löysin torista Alvan vauvanukelle mitä ihanimman sängyn.

Tähän saakka sängyn kanssa on leikitty onneksi kivasti. Joskus nimittäin meidän kaksosten leikit saattavat olla melko raisuja. En ihmettelisi yhtään jos tähän nukensänkyynkin yritettäisiin itse mennä nukkumaan! Mukavaa sunnuntaita ja Isän päivää kaikille!

Kaamosvaloja

Ekat ns. jouluvalot jo esillä. Ihanaa! Minullahan on näitä valosarjoja esillä ympäri vuoden mutta lisäilen niitä huomattavasti tässä kaamoksessa. Rupesin heti miettimään Joulua. Vietetään Halloween nyt eka tästä edestä niin pääsee keskittymään Jouluun. 

Kiva loma on takana. Rentoutunut olo. Pientä stressiä aiheuttaa ens viikolla Lotan kaverisynttärit teemalla Halloween - en ymmärrä kuinka selviän arki-iltana järjestellä yhtään mitään. Synttärit eivät ole täällä kotona, vaan tilassa, joka vuokrataan juhlia varten. Lotta pitää kaverisynttärit ystävänsä kanssa ja kutsuttuna on koko luokka.

Minun piti käydä katsomassa tilaa tänään mutta unohdin koko jutun ja toisaalta, se oli jo varattu ja kutsu lähetetty - niin mitäpä sitä katselemaan. Tulta päin! Kaikki herkut suoraan kaupasta. Onneksi olen keskustassa töissä niin sieltä varmaankin saa mukaansa halloweenherkkuja suht helposti.

Tulevana lauantaina on sitten minun siskoni vauvan 1v. synttärikemut. Muuta kyläilyä oheen, kun asuvat lähellä kummityttöämme. Kivaa tulossa siis!

Nuo kivat kaamosvalot ostin Granitista. Tykkään yksinkertaisesta. Tuli vähän sumuisia kuvia otettua mutta katsotaan jos nämä menisivät. Instassa lisää kuvia mitä ollaan lomalla tehty. Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Motivaatio hukassa

Ei olla maalattu vielä alakerrassa lattioita mutta motivaattoriksi postaan tännekin kuvan ylhäältä. Me maalasimme siellä lattiat loppukesästä.

Yläkerran seinäpinnat pitäisi myös maalata uudestaan mutta kyllä lattioiden maalauskin teki paljon.

Emme ole aloittaneet vielä alhaalla. Vaikka piti.

Liisan keittiö on kodin sydän

 

Tapasin Liisan lasten kautta - Lotta ja Liisan poika Sulo ovat kavereita. Aikoinaan Liisa pyysi auttamaan poikien huoneiden kanssa sisutuksessa. Tuolloin, vuosia sitten, pojat olivat vielä pieniä. Haluttiin lastenhuoneet isolla L:llä-  väriä ja iloa, koska legoja oli paljon. Leluja ja kirjoja oli esillä.

Sitten Liisa pyysi apua kylpyhuoneen kanssa. Sitä määritteli pitkälti muut kodin pesutilat värimaailmoineen sekä se, että perheen isä tahtoi suunnitella saunatilan.

Tänä kesänä heillä tehtiin iso remontti. Lattiat uusittiin kokonaisuudessaan ja mm. 1970 luvun korkkimatto väistyi ja tilalle laitettiin ihana raikas Timberwise parketti.

Keittiö on A.S Helsingö . Ihastuin jo heti heidän aloitettuaan yrityksensä näihin tuotteisiin ja ideaan ja olen superiloinen, että Liisa päätyi kyseiseen keittiövalmistajaan. Kaunis on!

Tässä pari kuvaa keittiöstä. Mukavaa torstaita tyypit!

Hirveen vaikea keksiä otsikkoa ...

Käyköhän täällä blogissa enää ketään? Paljon ajatuksia mihin suuntaan tätä olisi vienyt mutta arki vie kaiken ylimääräisen ajan. En millään ymmärrä kuinka joskus onkin ollut ns. bloggaaja. Huh. Nyt sitä tuskin enää voin todeta itsestäni.

Syysloma alkaa. Minulla on huominen vielä töitä mutta onneksi onnistuin saamaan lomapäiviä tähän tulevaan, ettei koululaisten tarvitse olla yksin kotona.

Mitään sen kummempia suunnitelmia meillä ei ole. Tuskin koskaan on. Valitettavasti emme ole lähdössä matkoille, vaikka jos minulta kysytään, olisihan se hauskaa ja ihanaa. Olkaa siis onnekkaita, te jotka pääsette reissuun!

Yhden jutun olen ajatellut, että voisimme tehdä lomani aikana. Nyt kun yläkerran lattiat on maalattu, voisimme ehostaa alakerran mintunvihreät lattiat huitsin Nevadaan. Ja pihahommia. Haravointia ja sipuleiden istuttamista ja semmoista puuhaa.

Vaikka pidän syksystä olen huomannut pienen alakulon valtaavan mieltäni. Pohtii liiankin isoja -mikä elämässä on tärkeää ja mikä ei? Ja sitä, että rakkaus voittaa kaiken? Pitäisi olla kiitollinen kaikesta ihanasta. Toisaalta pitäisi kurotella eteenpäin elämässä ja sulkea ovia taakseen ja kuitenkin haalia lisää meriittiä. Pitäisi antaa anteeksi ilkeät sanat ja teot. Ottaa vastaan nöyränä se mitä annetaan. Mutta pitää puoliaan silti! Käydä töissä ja ahkeroida. Ja sitten se elämä olikin siinä. Minulla ei koskaan ollut kolmenkympin kriisiä. Minulla ei ollut neljänkympin kriisiäkään. Mutta nyt on jokin lähestyvä kriisi ilmeisesti.

Onneksi elämä on kovasti helpottunut samalla kun kaksoset ovat kasvaneet. Voin oikaista sohvalle ja nostaa jalat pystyyn. Muistan, kun ne pienempänä konttailivat joka puolella ja sitten nousivat seisomaan, kaatuilivat ... tuskin nukkuivat tunnin putkeen. Kyllä olin poikki. Ja samalla nousin aamuvarhain töihin. Me venymme ja paukumme, mutta kukaan ei sitä näe tai tiedä päältäpäin.
Muistammehan ymmärtää vieressä olevaa ystävää, emmehän tiedä mitä hänen elämässään on meneillään. Pieni sana: mitä kuuluu? Halaus tai muu pieni ele on tarpeen aina.

Nyt syksyllä mieluiten käpertyisi sohvalle vällyjen alle kirjan kanssa ja sulkisi kaiken ulkopuolelle. Kotoilu on vähän ärsyttävä sana, mutta tässä tapauksessa ajattelin sitä käyttää. Nyt lokakuussa haluan varsinkin kotoilla! Kurpitsat ja kynttilät kehiin! Keitänkin ensin kupin teetä ja nostan sitten jalat sohvalla ylös. Olen kiitollinen että saan asua unelmaani vanhaa puutaloa ja olen kiitollinen lapsistani. Voin tosin ilkikurisesti todeta, että kun olen ollut koko viikonlopun heidän kanssaan keskenään niin huh huh!

Ai niin! Voisin tännekin ladata kuvia ystäväperheen ihanasta keittiöstä, jonka remontissa olin auttelemassa pikkuisen. Laitan kuvat pian. Instassa onkin jo. Mukavaa sunnuntaita kamut ruudun toisella puolen, jos siellä joku vielä kurkkii.

Kurpitsa-päärynäkakku ja omppuboston - ohjeet

Päärynäkakun ohje löytyi ihan googlettamalla. Löysin sen blogista nimeltä Viimeistä murua myöten. Reseptiä pyydettiin minulta silti instassa, vaikka ohjasin tuon ihanan blogin pauloihin ja reseptiin. Laitan siksi siis reseptin tänne.  Voitte nyt käydä ostoksilla viikonlopun leipomissessiota varten. Tarvitsette seuraavanlaisia asioita ja tarvikkeita...

24-26 cm irtopohjavuoka. 

Tarvitset

Kurpitsapyreeseen

300g kypsennettyä kurpitsaa (n. 600g kypsentämätöntä)
1½ dl riisijuomaa, tai manteli-tai soijamaitoa (tai mitä tahansa muuta maitoa)

Kakkuun

450g kurpitsapyrettä
270g riisijauhoja (tai vehnäjauhoja) (n. 4 dl)
225g pehmeää voita
220g (ruoko)sokeria (n. 2,75 dl)
4 isoa luomukananmunaa
1½ tl leivinjauhetta
1 rkl raastettua inkivääriä
2-3 tl kanelia (maun mukaan)
1/3 tl muskottipähkinäjauhetta
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
6 kovaa päärynää

Valmistusohjeet

1. Lämmitä uuni 180 asteiseksi.
2. Valmista ensin kurpitsapyre. Paloittele kurpitsa isoiksi lohkoiksi. Poista siemenet. Kurpitsaa ei tarvitse yrittää kuoria, koska kurpitsa irtoaa erittäin hyvin kuoristaan kypsentämisen jälkeen.
3. Levitä kurpitsapalat pellille ja paista uunissa kypsiksi 30-50 minuuttia – riippuen palasten koosta.
4. Kun kurpitsa on pehmeää, lusikoi kypsää vihannesta 300g kulhoon valitsemasi maidon kanssa ja tee niistä sauvasekoittimella pyrettä.
5. Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri keskenään vaahdoksi sähkövatkaimella. Vatkaa joukkoon yksi kananmuna kerrallaan.
6. Sekoita taikinan joukkoon kurpitsapyre, jauhot ja mausteet. Sekoita mieluiten lusikalla, jotta et sitkistä taikinaa.
7. Kaada taikina n. 24 cm vuokaan. Upota päärynät taikinaan.
8. Paista uunin keskitasolla n. tunnin ajan. Peitä kakku foliolla, jos sen pinta alkaa tummua.
9. Anna jäähtyä. Koristele tomusokerilla.

Ja sitten omenaboston. Tämän kanssa sovelsin kahta eri ohjetta. Eka osa on Kinuskikissan ohje eli tämä. 

Taikinan ohje on tässä:

2 kakkua

Taikina:
100 g voita
2 ½ dl täysmaitoa
25 g hiivaa
1 dl sokeria
1 rkl kardemummaa
1 tl suolaa
1 pieni muna
8 dl vehnäjauhoja

Sulata voi. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja murenna joukkoon hiiva. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut. 

Sekoita maitoon sokeri, kardemumma, suola ja muna. Lisää noin puolet jauhoista desilitra kerrallaan ja vatkaa taikinaa hetken aikaa. Sekoita taikinaan vähitellen loput jauhoista taikinakoukulla tai kädellä vaivaten. Lisää loppuvaiheessa voisula. Jatka vaivaamista, kunnes taikina on kimmoisaa.

Peitä taikinakulho liinalla ja kohota lämpimässä paikassa noin 45 minuuttia, kunnes taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi. Mikroaaltouuni on hyvä ja vedoton kohotuspaikka. Esilämmitä mikro kuumentamalla siellä mukillinen vettä. Nosta taikinakulho vesimukin tilalle ja pidä mikro pois päältä.

Sitten jaoin taikinan kahteen osaan. Kaulin taikinan levyksi. Levitin päälle huoneenlämpöistä voita, fariinisokeria, kanelia sekä paljon omenaraastetta. Raastoin siis omppuja ihan tuoreeltaan ja levitin bostontaikinaan sisään raasteen. Taisin laittaa pikkusen myös ihan normaaliakin sokeria päälle. Sitten rullasin taikinan kiinni rullaksi. Leikkasin samankokoisia palasia siitä veitsellä ja asettelin palaset vuokaan. Voitelin kananmunalla. Raesokeria päälle. Uuniin. Vuoka kannattaa sutaista voilla ettei pulla juutu kiinni. Leivinpaperiakin voi käyttää alle.

200 astetta noin 30min. Jos kakku alkaa tummua liikaa, laita folio päälle uunissa.

Mukavaa viikonloppua ja hyviä herkkuhetkiä!