Sunday, June 29, 2008

Hauska sunnuntai




Löysin minä jotain lauantaina. Pieni keltainen jakkara on viime kesän kirpparilöytö ja nyt sain siihen mitoiltansa aivan sopivan istuintyynyn. Tyynyssä suloinen, vaaleansininen pilkkukangas.

Kävin myös Hietsun torilla kirppuilemassa. En löytänyt mitään. Tänään Vallilan Valtterissa. Ei mitään sen kummempaa. Yksi Ilves-lasipurkki kansineen tarttui mukaan -sekin oli ökyhintainen mutta puhdas, kansi myös puhdas ja kierteet pelitti -siksi kai sitten otin sen matkaani.

Alimman kuvan termaria olin himoinnut kauan. Tuntui, että kaikissa ihastuttavissa blogeissa oli vastaava tai sisustuslehtien keittiökuvissa. Halpiksihan nuo eivätkä laadukkaita -mutta ah, suloisia kuin karamellit! Termari on Ihanasta.

Pojat katsovat futista. Käyn pian nukkumaan. Takana ihan hauska sunnuntai. Kävimme Kumpulan maauimalassa porukalla uimassa, haimme ruuan ulkoa, kunhan taas vain oleilimme yhdessä. Sää on ollut paikoin aurinkoinen, välillä taas satanut. Vähän niin kuin oma ailahtelevainen mieleni.

Saturday, June 28, 2008

Terveisiä maalta


Meillä oli tosi kiva Juhannus. Hyttyset söi ja sitä rataa mentiin. Miehet kävivät sinnikkäästi sytyttämässä kokon luodolle, vaikka vettä tuli vaakatasossa. Avattiin grillikesä. Pelattiin mölkkyä. Heitettiin tikkaa ja saunottiin paljon. Loma jatkui pohjoisemmassa jossa sielläkin hyttyset natustivat minua. Käytiin kylpylässä, pelattiin minigolfia ystävien mökillä, ne jotka uskalsivat uivat järvessä -kunhan oleilimme.


Täytyy sanoa että tämä oleilu on parasta lomassa. Minä en kaipaa kauheasti enempää. Lapsen kanssa on kierrettävä härvelit mutta minä, minä mielummin otan kirjan ja menen sängylle lukemaan. Käyn kävelylenkeillä, siivoan ja syön uusia perunoita. Tänään, aivan pian menen syynäämään keskustan alennusmyynnit. Tarkoitus olisi pistäytyä ainakin Mokossa, Punavuoren Peikossa, White on white:ssa ja monissa muissa paikoissa.




Kuva: Moko

Tuesday, June 17, 2008

Vauvat


Sain ne! Ihastuttavat Cath Kidstonin cowboy lakanat pojalle! Mies oli taas tosi tyytyväinen ostoksiini... Kuinkahan hän ei koskaan ymmärrä, ettei lakanoita vaan ole ikinä liikaa! Varsinkaan näin hauskoja lakanoita. Yritin selvitä kiperästä tilanteesta vetoamalla uuteen tulokkaaseen -syyskuun lopulla perheeseemme tulee vauva. Tarvitsemme siis lisää lastentekstiilejä. Luonnollisesti. Tottakai! Mitä siitä, vaikka lakanat ovat nyt liian suuret vauvalle ja sitä paitsi Vernerin käytössä -hyvälaatuiset kestävät kyllä kulutusta. Entäs sitten jos saammekin tytön köllöttelemään näihin cowboy-lakanoihin? Minusta ei yhtään tunnu siltä. Osaisinko edes olla ja toimia tyttölasten kanssa, kun olen opetellut nämä kahdeksan vuotta pojanhoitoa? Miehellä on vahva tunne, että tulokas on tyttö. Hän kutsuukin vatsassani oleilevaa "Irmeliksi". Minä odotan poikaa. Verneri haluaa veljen -ison veljen. Jännittävää!

Peiton päällä vartioi vanha lasten lelulammas. Lakanat ostin Ihanasta. Ninan koiruli Ihanan etusivulla on sitten aivan lutunen! Haaveilen itsekin yhä itsepintaisesti koirasta -minua tosin varoitellaan jatkuvasti siitä että: vauva + koiranpentu = mahdoton yhtälö. Koiran hankinta siirtyy myöhemmäksi. Tylsää, mutta järkevintä. Voin tosin seurata koiraperheen muuttumista vauvaperheeksi kätevästi aitiopaikalta, koska sisareni odottaa myös vauvaa! Ja heillä on perheessään pieni suloinen koiruli. Minusta tulee täti heinäkuussa. Maltan tuskin odottaa!

Täällä kotona pieni potilas oli hetki sitten jo kuumeeton, ja takanaan hyvin sikeästi nukutut pitkät yöunet, joten me lähdemme kaupungille elokuviin!

Saturday, June 7, 2008

Eteinen



Huh, vilkas viikko takana! Kaikenlaista on sattunut ja tapahtunut mutta kaikesta huolimatta pikku eteinen on lopultakin valmis; tapetti on Tapettitalosta. Itse emme osaa tapetoida -saimme jälleen apua tutulta kaverilta, jolta ei kauaakaan nokka näissä hommissa tuhissut. Olisimme toki voineet jo tähän ikään opetella, mutta ... mieheni ehdotti tätä tuttua ammattilaista. Ehkä hän ei luota meihin, että osaisimme?



Jännä juttu muuten tämä meidän kyseinen pikkuruinen tuulikaappimme. Yleensähän ovi aukeaa suoraan kotiin näin kun kerrostalossa asustetaan. Ei meillä. Ulko-ovelta eteen avautuva tila on ahdas ja pitkulainen. Ennen meillä oli tässäkin heti vasemmalla naulakko, joka teki tilasta vielä tukalamman ja valitettavasti täyttyi vain ihmeellisellä roikkuvalla roinalla. Pieniksi jääneillä takeilla, risoilla ulkohousuilla jne. Samoin kenkäkaappi. Heivasimme kenkäkaapin roskalavalle -uskotteko, että sekin oli tungettu täyteen vain vanhoja rämiä kenkäpoloja ja kaikenlaisia lärpykkeitä, joita ei koskaan edes enää pidetty jalassa. "Siistit" laitoimme keräyksiin ja muut -roskiin! Olen mestari tunkemaan vanhaa roinaa joka kaappiin ja sopukkaan. On vain luovuttava että saa järjestyksen pysymään.

Päänvaivaa on aiheuttanut myös tämä viheliäs tietokoneeni! Sain viruksen häädettyä -piti viedä korjattavaksi koko rakkine. Nyt on kaikki tiedostot ja kuvat ihan eri paikoissa kun ennen, jumittaa, hidastelee ja minulla taas ihan hirvittävä stressi asiasta. AINA on jotain rikki tai joku reistailee. Eikä ollut halpaa lystiä tämän viruksen häätäminen, ei. Hitsi, että sapettaa olla niin TYHMÄ, että menee sormeilemaan jotain epäilyttävää liitettä.

Hmm... mitäs muuta. Tärkein tietenkin! Eilen ja tänään olemme juhlineet Verneriä. Poika täytti kahdeksan vuotta. 11 vilperttiä poikaa ... kaikki meillä lopuksi kakulla. Siitä enemmän ensi kerralla. Huomenna? Nyt nimittäin on aivan pakko mennä nukkumaan. Olen todellakin uupunut.

Niin ja koska sain koneeni takaisin vasta tänään, en ole voinut mainostaa Käpylän Kyläjuhlia -käynnissa parasta aikaa. Huomenna sunnuntaina siellä on kirppari.