Saturday, July 25, 2009

Pikku blogipaussi




Pyhitän heinäkuun viimeisen viikon lomailulle. Toisin sanoen, otan kaiken irti viimeisistä päivistä,  kun minulla on kotona apukädet omieni lisäksi. Käyn uimassa, kaupungilla ja kavereita moikkaamassa. Ja kummipoika Papun 1v. synttäreillä. 
Mihin tämä aika oikein katoaa?


Taas Porvoossa



Torstaina ajelimme Porvooseen. Ihana retkikohde -automatka Helsingistä kestää puolisen tuntia. Lotta protestoi jo tätäkin matkaa, joten pidemmälle en enää jaksa matkustaa hänen kanssaan ellei muutosta tapahdu,  kun vaihdamme ensi viikolla isompaan istuimeen. Nyt en puhu mistään pienestä kitinästä takapenkillä vaan suorasta hikisen rimpuilevan vauvan huudosta joka kestää ja kestää. Olkoon päiväuniaika tai ei. Lotta ei nukahda.

Porvoo on meidän porukan kesäkohde numero yksi. Kierretään Vanha Porvoo fiilistellen, käydään kahviloissa, jäätelöllä ja syömässä. Oli taas aivan liian ihanaa,  ja kotiinpaluu tuntui tylsältä. Onneksi hykerryttävän hienot löytöni lämmittivät laukussani. Löysin mukaani Antiikkikaupasta Arabian vanhan Ping Pong pilkkukannun,  joka on miltei virheetön sekä kaksi kannellista Riihimäen lasin tölkkiä viis euroa kipale! Kannu ei ollut viittä euroa, vähän enemmän, mutta huokeasti senkin sain. Pyysivät torilla samaisesta, huonossa kunnossa olevasta yli satasen. Vallen aitassa olisi ollut muutama vanha kahvipurkki vitosella mutta nyt pistin stopin. Tosin nyt hiukan harmittaa ... heh.

Kävimme myös ekaa kertaa kirkossa tulipalokorjausten jälkeen. Sisäkatossa oli jälkiä , mustaa. Muutoin ei kyllä arvaisia että tuolloin muutama vuosi sitten paanukatto oli ilmiliekeissä.






Kukas se siellä kurkkii ? Pyysin miestä ottamaan varta vasten kuvia myös minusta, koska meidän reissuissa käy yleensä niin, että kamera on minun ahkerassa käytössäni ja kun puran kuvat kotona koneelle ... minä en ole ollut koko reissussa ilmeisesti edes mukana kun en missään näy ...



Kirkolta.



Näitä taloja voisin kuvata ja katsella pienen ikuisuuden. Niin kauniita. Kuin karkkeja. Onnekkaat ovat, jotka niissä asuvat. Miehellä on lomaa enää ensi viikko ja vielä olisi sännättävä Puuhamaahan ainakin. Minä haluaisin myös Hankoon mutta katsotaan nyt, kuinka tyttäremme ottaa tämän turvaistuimen vaihdon. Täytyy myös kääntää neito nenä eteenpäin.



Tuesday, July 21, 2009

Makuuhuoneen senkki kuvina



Joku taisi taannoin pyytäää kuvia vanhasta senkistä jonka hankimme makuuhuoneeseemme rempan yhteydessä. Tässä se on. Ihana vai mitä? Toisen pikkulaatikon vedin vaan jäi käteen melkein samana päivänä kun senkkiä täyttelin. Hankin jo pidemmät ruuvit, joilla nasauttaa vedin uudelleen kiinni, mutta puu on niin penteleen kovaa, että on pakko lainata jostain oikein oikein ohut poranterä tai jopa ostaa moinen.
Pikkuinen kaunis Madonna on hankittu Tampereen reissulta kesäkuussa. Muutoin säilytän senkin päällä korurasioitani ja näemmä muutamaa valokuvaa.




Vanhuus ei tule yksin mutta näin yli kolmekybäsenä mun lonkat huutaa jo armoa. En ymmärrä johtuuko se Lotan nostelusta (kuinkakohan monta kertaa päivässä nostan tytön maasta syliin?) vai mistä mutta öisin alaselkä ja lonkat huutavat tuskaansa. Selkä ei makuuasennossa niinkään, mutta lonkat ja pakaratsat puutuvat ilkeästi. Herään yöllä monta kertaa siihen että minun pitää vaihtaa asentoa. Nukun vatsallani.
Voi kuinka tahtoisin jo takaisin omiin mittoihini kokonaan jos tämä johtuu näistä muutamista ylimääräisistä kiloista. Kyllä olen iloinen, että pojat tulevat tänään kotiin avukseni. Lotta on käyttäytynyt kuin enkeli; nukahtanut helposti iltaisin, ollut päivisin tyytyväinen kaveri minulle, ei ole nurissut jne.

Vielä nettishoppailusta -eihän tuo eilinen vielä tuohon pysähtynyt. Kääk. Huomenna olisi tarkoitus lähteä Porvooseen ja olen tuhlannut jo rahani moneen kertaan. Noloa. Minun piti rajoittaa shoppailuani. Taidankin pitää "älä osta mitään" -elokuun. Kiroan jonnekin kauas koko netin, joka tuo kaiken ihanuuden silmieni eteen niin helposti.

Kävin illalla myös naapurissa katsomassa yhtä asuntoa. Oikein sievä. Mutta pieni. Jos meitä olisi vielä kolme, en olisi edes epäröinyt (etuoven kohdenumero 7009724). Olisiko jollain tarvetta vaihtaa? Tervetuloa naapurustoon.


Monday, July 20, 2009

Sadepäivän satoa




Eilen oli todella tylsä sadepäivä.  Olen Lotan kanssa kaksin kotona, koska muu perhe (pakeni) on sukulaisissa kaukana. Jättäydyin pois matkasta sen vuoksi, ettei neiti nirppanamme viihdy autossa. Pitäisi kai siirtää suurempaan istuimeen. Ja muutenkin, hankkia auto, jossa on ilmastointi (olemme kehitystä NIIN jäljessä, koska meidän autossamme ei ole ilmastointia!).
Nautin toki "yksinolosta", mutta eilen olisin halunnut seuraa. Njääh. Kukaan tietenkään täällä lähellä asuvista ystävistäni ei ollut maisemissa, joten viihdytin itseäni kuinkas muutoinkaan kuin nettishoppailemalla!

Ylin kuva on Small magazinen tarjoama värityskirja jonka tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Sitä saa Etsystä.



Iltamuumi,  Finlayson. Vernerille. Nämä kävin hakemassa tuosta Arabian tehtaanmyymälän viereisestä Finlaysonista. Siihen on niin lyhyt matka meiltä ja jos kiertää Lotan kanssa lenkin, sinne voi aina poiketa.



Apina, kauha ja muffinssivuoat Ihan pienestä putiikista. Siellä oli alennusmyynti. Tuota apinaa olen kuolannut kauan mutta nyt siinä oli hyvä ale.






Posti toi HM:n katalogit joukossa myös HM Home, joten menin tekemään tilausta. Löysin valkean yksinkertaisen sängynpeitteen makuuhuoneeseen.  Sitä olen etsinyt.
Ja nuo hauskat keittiöpyyhkeet!

Ja pilkulliset lakanat. Otin tietenkin nuo punaiset.

Kuvat eivät ole omiani vaan ko. putiikkien nettisivuilta.




Saturday, July 18, 2009

Korkeasaari




Missä kaikki elukat olivat ? Puolet saaresta rakennustelineitä ja tyhjiä aitauksia ja häkkejä. Tylsää! Parasta oli hyvä seura ja grilliruoka.

Pidän myös lauttamatkasta. Se vaan pitää tehdä. Jos menee siltaa pitkin, reissu ei tunnu yhtään miltään. Nostalgiaa olisi myös syödä semmoinen rusettikaulainen suuri nallenpäätikkari, mutta sen ällömakeanlimaisenötläkkeen olen sentään jo hylännyt. En ole sitä kokemusta tuputtanut pojallekaan. Pienet limaiset sormet tai sokerinen tahmainen naama autossa tai kotona kauhistuttavat minua.



Kauniit, kauniit vanhat rakennukset. Sekä vapaana saarella vaeltelevat riikinkukot.
Isot pojat naureskelivat pikkuisten jutuille. 
"Mikä toi on?"
"Pikku panda"
"pikkupanta, BANDA"

"Ei kun se on PANDA eikä mikään PANTA"
"Toi sano BANDA"

"Missä ton pikku bandan isi on?"








Pikku apureita mukana.


Tuesday, July 14, 2009

Tiistaina Lintsillä ja muita merijuttuja





Eilen oli meidän hääpäivämme ja otimme vapaata lapsista. Minut yllätettiin  -illallisen jälkeen yövyimme hotellissa. Tosin ylläri oli arvattavissa ennalta, kun ihmettelin päivällä missä minun pyjamanhousuni, pilkkupaitani ja niinkin ihana kapistus kuin rintapumppu olivat. Mies oli salakuljettanut ne hotellille etukäteen. Tuntui kuitenkin mukavalta saada hengähtää hetki ilman lapsia. Tänään Lotta on antanut samalla mitalla takaisin, ainakin illan nukuttamismaraton oli piiiiitkä kuin nälkävuosi. Taisi suuttua meille verisesti.


Tänään käytiin illalla uimassa lasten kanssa porukalla. Merivesikin oli tosi lämmintä. Lotta telmi hiekassa. Veteen ei viety, eipä tuo tosin edes halunnutkaan. Toinen ipana kyllä halusi.







****



Verneri sanoi: " kerran satoi yheksän kuukautta putkeen!" Minä: "ai, jaa"
"Äiti, tää auto on vähän niin kuin vauvojen vuoristorata, vai mitä?" Minä: "juu, on... hmmm"
Verneri sanoo: "Lotta vois pitää tota vauvahupitarraa aina paidassaan,  niin se olisi aina vau-va-hu-pi!" (painottaa sanaa vauvahupi)
Verneri: "äiti, jos sulla olis tissi tässä (näyttää hauistaan), voisit puristaa sitä näin (koukistaa hauiksensa),  ja sitten sieltä tulis maitoa!"

Aaaaaarggghhhhhhh! Hieman väsynyttä jutustelua Linnanmäkipäivän ja koko illan jälkeen.