Lastenhuoneen juttuja





Taisi olla alkuviikosta, kun päätettiin laittaa kaksospoika omaan isojen sänkyyn. Jos jälleen kerran erittäin huonoiksi menneet yöunet paranisi näin. No, ei ole parantuneet. Laskin että viime yönä meillä taas huudettiin seitsemän kertaa yössä -täyttä kurkkua. Poika neljä kertaa ja tyttö kolme. 

Alan olla jotenkin jo turta mutta myös niiiiin totaalikyllästynyt touhuun ... Nyt saa antaa vertaistukea kommenttiboksiin.

Raahasimme Lotalla olleen pienten päästävedettävän vanhan puusängyn varastosta Vinskille. Maalasin sen aikoinaan vanhan roosan sävyllä ja tapetoin päädyt Tapettitalon leikki - tapetilla. Nyt ei ollut aikaa sävyn vaihtoon saati maalaushommiin - jotain piti nopeasti keksiä, ettei sänky olisi niin tyttömäinen kuitenkaan.
Otin leikki-tapetin pois sängystä ja laitoin siihen Ferm Livingin kuosin Ferris Wheel (oli aikaisemmin meillä seinässä, nyt taitaa olla viimesetkin palaset käytetty).

Siitä tuli ihan kiva. Nyt vaan toivomme että hän joskus nukkuisi tuolla yönsä alakerran sohvan tai nojatuolin sijaan ...

Koko elokuu on ollut jollakin nuhaa ja flunssaa ja tiukkaa yskää. Itse sairastuin ja sain kuumeen. Ei kiva ei kiva. Aamulla kun heräilin, mietin ... että voi elämä tätä fiilistä, kun jokaista lihasta sattuu ja kolottaa ja päätä särkee. En pääse täältä ylös mitenkään. Lääkkeiden avulla istun nyt kuitenkin tässä kuumaa juomaa hörppimässä ja olo alkaa tuntua jo siedettävältä. Yes! Kaksoset on nyt tarhassa, joten on pakko kyllä mennä päiväunille, että lopullinen parantuminen tapahtuu. Hyvää viikonloppua kaikille! Ja tsemppiä muille flunssan kourissa kärvisteleville.

10 comments

  1. Ääk, noi yöheräilyt on niin pepusta kuin olla ja voi... Välillä mietin kauhulla niitä vuosia ja ihmettelen, miten ihmeessä sitä edes pysyi hengissä. Ehkä suklaan avulla lähinnä?? Ihan hirveästi tsemppiä väsymykseen!!♥ Joskus se vielä helpottaa!

    Täälläkin flunssaa liikkeellä, köhköh! Pahin räkä on tällä hetkellä linnoittautuneena johonkin keuhkojen ja poskionteloiden syövereihin ja suunnittelee siellä varmaan jonkinlaista pitkittettyä asemasotaa, pöh...

    Hyvää viikonloppua ja paranemista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mäkin muistan, kun teillä oli tämä vaihe ja kirjottelit siitä . Kyllähän nää unohtuu , kun lapset kasvaa. Mutta nyt vaan riepoo 🙈 Köh köh, täytyy mennä teetä keittelemään kun kaksoset , Lotta ja mies lähti puistoon 😊👏🏻

      Delete
  2. Paranemista sinne! Täälläkin samaa, siis flunssaa. Iski heti parissa päivässä kun koulut alkoivat. Valvominen on rankkaa ja meillä siihen ei ollut muuta apua kuin aika ja lapsien kasvaminen isommiksi. Kärsivällisyyttä ;-) Olisi kiva kuulla miten teidän arki on muuten sujunut kun kaksosenne aloittivat päiväkodin ja sinä työt... Suuri elämänmuutos.
    Mukavaa viikonloppua teille & tsemppiä. Toiv uusi sänky auttaa.
    //Johanna

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joskus tekee mieli tänne kirjoitella enemmänkin henkilökohtaista, mutta pyrin pitämään semmoisena arjen pakopaikkana , joka keskittyy ihanuuksiin . Arki on lähtenyt hyvin. Nyt olin pidempään kotona, kuin kahden muun kanssa. Aika meni nopeaan. Tietty meillä tulee aina olemaan nämä omat haasteemme nelilapsisena perheenä ilman tukiverkkoa, kun kummatkin tehdään täyttä työpäivää. Mutta niin kai ne on monet monet muutkin samassa veneessä. Sitä aina kuvittelee, että muilla on helpompaa ... Minusta on ollut tosi kivaa töissä. Tietty se vähän , kun kokee itsensä niin nukkavieruksi kotivuosien jälkeen taas tuolla sykkeessä. Vanhaksi ja väsyneeksi 😄 Mutta kyllä ne kasvaa eikä sitten edes muista näitä valvottuja öitä ... Kai ?

      Delete
  3. Muistan vieläkin ajan kun poika oli pieni suloinen napero ja samalla niin "ärsyttävä" riiviö joka herätteli kahden tunnin välein. Silloin kuulimme unikoulusta ja muutaman kerran kokeilimme. Tuntui julmalle, mutta tepsi aina joksikin aikaa...lapsethan oppivat kyllä pian miten vanhempia käskytetään : )
    Lopulta taisimme luovuttaa ja poika nukkui tyytyväisenä ja leveästi keskellä, me vanhemmat emme. Tuli ikä milloin pystyi jo hiukan selittämään ja lahjomaan, sovimme että jokaisesta yöstä omassa sängyssä sai merkin ja niitä kun oli tarpeeksi niin sai kivan palkinnon...siitä alkoi nukkuminen omassa sängyssä hyvällä menestyksellä. Voimia, nopeasti se ohi menee vaikka ei se siltä tunnu. Nyt poika jo 22 vuotias ja asuu omillaan : )

    ReplyDelete
  4. Voi, mielellään saa nukkua meidän välissä mutta hän ei koskaan suuren huudon kera siihen halua rauhoittua 🙁 Siksi meillä nukutaan vaikka missä - ihan lattialtakin ole poiminut , kun kaikki keinot on menneet ja testattu 😄 kunhan ei nukkuu edes jossain jonkun pätkän. Se on ihan sama. Näitäkin asioita on vatvottu täällä usein 😊 Ja itse ajattelin, että jo 2v. nukkuisi hyvin mutta eipä se mennytkään niin näiden kanssa 😄 Kiitos tsempeistä !

    ReplyDelete
  5. Olen kyllä niin myötätuntoinen. Vinkkejä ei ole antaa. Moninkertaisina vanhempina ja konkareina olette taatusti kokeilleet kaiken mahdollisen.

    Meillä sama haaste 2-vuotiaan kanssa. Hän heräilee monta kertaa yössä ja vaeltaa huoneesta toiseen. Tilanteesta tekee rankan sen, että heräilen about 10 kertaa yössä vauvan kanssa.

    Mua auttaa vertaistuki ja meneminen siitä, mistä aita on matalin. Tällä viikolla siis paljon noutoruokaa ja vähemmän siivoamista yms.

    Paljon tsemppiä ja iloa ihanaan, kaaottiseen ja ajoittain raskaalta tuntuvaan pikkulapsiarkeen! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kommentistasi ja tsempeistä :o) Tiedän NIIIIIIN mistä puhut. Ihanaa mutta rankkaa aikaa. Eka vuosi kaksosten kanssa oli aivan hirvittävä.

      Delete
  6. Empatiat puolellasi! Ei näitä voi ymmärtää muut kuin huonosti nukkuvien vanhemmat! Meillä 3v.jo useimmiten nukkuu läpi yön. 2v.nä oli vielä tuota rallia! Nykyään ongelmana on vaan saada tyypit 3v.ja 1,5v. illalla nukkumaan. Usein itse olisi valmis petiin ennenkuin he! Se siitä omasta ajasta! Mä aina päivittelen, kun ihmiset vielä sanoo, että nauti nyt tästä pikkulapsiajasta, vaikka mun mielestä tää on ollut vaan hemmetin raskasta!! Joskus podin siitä myös huonoa omaatuntoa, mutta siihen en enää suostu. Tuskinpa kukaan tälläisesta vuosien valvomisesta tykkäisi. Koitetaan vaan selviytyä tästä ajasta kutakuinkin järjissään ja kyllä se nautinnollinenkin aika vielä koittaa! :,D ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä oli hyvin sanottu ! Viimeinen lause kuittasi kaiken ! Just näin :) Kiitos kommentistasi.

      Delete