Sunday, February 24, 2013

Niitä näitä











Eilen kummityttö täytti kuusi vuotta ja matkustettiin juhliin junalla Lotan kanssa. Viikonlopun aikana ehdimme myös lokoilla ja ulkoilla. Tänään aamupäivällä meinasimme mennä pitkospuita Lammassaareen, mutta eihän sinne saanut viedä koiria. Tietenkään. Siksi kiertelimme ympäri Arabianrantaa, ja piipahdettiin lintutornissa. Ah, on ollut aivan ihana, oikein keväinen päivä. Mies on käynyt nakkaamassa lumet pois katolta. Yks aamu tässä taannoin sain talon kulmalla lumet niskaani. Onneksi ei ollut jäätä mukana!

Toivottavasti kaikilla teillä on ollut mukava viikonloppu ja saamme aloittaa työntäyteisen viikon täynnä virtaa. Mulla on ollut lähes tupattu täyteen kalenteri jo pitkään ja jatkuu vaan. Mutta nyt onneksi, tämä päivä oli sitä ehtaa kotosalla oleskelua perheen kanssa. Joka on minusta parasta.

ps. croissant ja viikunahillo yhdessä, ihanaa! Naminami, slurps.

Sunday, February 17, 2013

Suursiivous

Pian paisti uuniin ja ulos reippailemaan pitkä lenkki koiran ja ystävän kanssa. Sillä välin kotosalla lämmitellään kakluunia ja tehdään lumitöitä. Ihana tulla takaisin lämpimään taloon jossa tuoksuu ruoka.

Keväällä se aina iskee, siivousinto. Tällä kertaa vasta kummittelee mielessä, mutta siellä se joo tosiaankin vaanii. Liika kama pois ja tilalle kauniita juttuja. Kukkia ja tilaa. Rojut ja ihme härpäkkeet lentää huitsiin. Ja joo tosiaan, jouluvalot voisin kanssa jo irrottaa ikkunoista. Olen katsellut tähtiä jo tarpeekseni.

Odotan innokkaasti, että saan vanhan nojatuolini uudenveroisena takaisin verhoilijalta. Huomenna olen menossa valitsemaan kangasta. Päädyin luumunväriseen! Ei kuvioita.

Kotonakin tiedossa olisi lastenhuoneiden pientä pintaremonttia, tauluin ja maalein toteutettuna. Lapset kasvaa ja tilanteet muuttuvat.






Thursday, February 14, 2013

Ystävänpäivän voittajat



Huh, olipa teitä paljon! Kiitos! Mulla meni yli tunti aikaa kirjoittaessa kaikkien nimet ja arvat ylös. No, itse toimin onnettarena ja nostin arvan Tähkäpää-palapelilaatikosta.

Arpaonni suosi tällä kertaa Heliä. Laitatko Heli minulle tietosi sähköpostitse. Meiliosoitteeni on tuossa sivupalkissa.

Kaardemumma saa lohdutuspalkinnon :)
Laitatko sinäkin minulle sähköpostia, kiitti. Lähetän sinulle ison pinon Krista Keltasen postikortteja, jotka ovat kirjan kuvista. Kiitos kaikille vielä kerran. Olette ihan mahtavia!


Tulen mukaan kahdella arvalla. Olen lukijasi. Ihana blogi ja ihana arvonta!
ReplyDelete

Sunday, February 10, 2013

Vilppu






Lapsiperheen, jossa aikuiset käyvät töissä, myös viikonloppuisin, on välillä hankalaa sovittaa päiviinsä koiran lenkitystä ja aktiviteettia. Jack Russell-terrieri on rotuna tosi energinen, ja vaatii kyllä omistajaperheeltään paljon. Jotenkin olen saanut ympättyä päiviin kaksi lenkkiä ja muutoin koira pääsee pihalle juoksentelemaan, koska suuri pihamme on aidattu. Aamuvarhain, tasan klo. 05:50, me lähdemme Vilpun kanssa kahdenkymmen minuutin pituiselle aamukävelylle korttelin ympäri. Olen itse ensimmäinen joka meiltä starttaa kohti työpaikkaa, joten kun herään, lähdemme heti ulos. Lähden kotoa siinä seitsemän pintaan sitten kohti työpaikkaa. Mies herättelee lapset tämän jälkeen ja lähtee ennen kahdeksaa päiväkodin kautta. Vilppu päästetään vielä hetkeksi ulos siinä samalla pissailemaan, kun tekevät lähtöä.

Verneri tulee koulusta ja päästää Vilpun ulos. Ja meidän saapuessa kotiin töistä, päästetään koira taas ulos riehumaan. Itse teen sitten illalla kuuden seitsemän aikoihin kunnon lenkin koiran kanssa, jolloin tunnin tai puolentoista ajan joko juoksen tai sitten kävellään reippaasti. Aika usein myös mies lähtee mukaamme. Nyt olen ilmottautunut Helsinki City Runille, joten lenkkeilymotivaatio juoksemisen osalta on aika kohdillaan, koska on pakko. Russelin kanssa juoksee helpostikin tunnin.

On myös iltoja, jolloin veri vetää jumppailemaan ja mies käyttää tällöin koiran, koska en millään raaski uhrata koko iltaa urheilulle, että ehdin kotonakin lasten kanssa hääriä. 
Mies käy useasti koirapuistossa Vilpun kanssa. Semmonen on ihan tuossa lähistöllä. Itse teen sitä harvemmin, koska tykkään liikkua enemmänkin, kuin seisoskella puistossa. Koirapuistot on kyllä hyviä sosiaalisessa meiningissä koiruleille.

Luulen, että liikunta on osasyynä siihen, että olemme päässeet kovin helpolla Vilpun kanssa. Koira ei turhaudu, ei tuhoa eikä tee muutakaan poikkeavaa. Tietenkin pikkupentuna ei voinut ottaa riskiä, että olisi jättänyt kengät tai vastaavaa saataville. Koska ne ihan varmasti natusteltiin rikki. Nyt saavat olla rauhassa. Lotan pehmoleluja Vilppu tykkää kanniskella ja ne me aina nostamme pois. 

Jack Russell syö aikuisena kaksi kertaa päivässä ja aika vähän kerrallaan. Jos liikuntaa on paljon päivässä, nostan hiukan annoskokoa. Annan ainoastaan nappuloita, joihin sain ohjeen kasvattajalta. Vilppu syö kyllä ihan mitä tahansa ja on aikamoinen ruokarosvo. Annan myös ruuanjämiä mitä meiltä jää, monestikin, nappuloiden seassa.

Rotuna russeli on aivan mahtava! Kunnon seurakoira. Luulen, että en oikein ymmärtänyt mikä on seurakoira ennenkuin tapasin Vilpun. Hän on aina siellä missä mekin, me olemme lauma. Nukkuu kainalossani, saa olla sohvalla ... rapsutuksia joka puolelta. Vilppu elelee kuninkaana täällä. Kynnet rapisee puulattialla ja siitä jo ennustan, että sieltä sitä tullaan. Ei kauaa todellakaan malta olla yksin.

Vaikka Vilppu uroksena saattaisi olla vaikea, ei ole. Ihana luonne. Ei ole kertaakaan vielä yrittänyt alistaa lapsia tai murista kenellekään meistä. Ei koskaa aloita lenkillä murinaa muille tai haukkumista, on kaikkien koirien kaveri.
Tottakai pidän sille jöötä. Vilppu on kuitenkin koira, vaikka se itse varmaan kuvittelee olevansa ihminen.

Yksi piirre koirassa on, jonka kanssa mulla on petrattavaa. Ja se on vieraat. Niiden saapuminen. Vilppu ratkeaa riemusta, aina kun meille tulee vieraita. Häntä heiluu ja peppu hytisee. Karvapöksyt repeävät liitoksistaan. Ja koira sätkii. Hyppinen ja pomppinen, vieraan takin liepeessä roikkuminen, haukkuminen ... aaargh. Se on vaan niin innoissaan. Näkisittepä, kun tule töistä kotiin. Huh, sitä vastaanottoa. Menee hermotkin välillä. Pikku russeli pystyy ponnistamaan maasta mun kasvojen korkeudelle hyppynsä ... 

... ja siinä sitten pompitaan kun mikäkin duracelpupu. Monet, joilla ei ole koiraa pelkäävät tätä riehakasta vastaanottoa. Ja sehän antaa vaan lisäpotkua showlle. Mun pitäisi ihan oikeasti tehdä jotain asialle. Jos vieraalla on koira, hän osaa suhtautua välinpitämättömästi ja pian esitys loppuu.

Lasten kanssa Vilppu on alusta saakka hyvää pataa. Ja lapset rakastavat sitä. Verneri voisi kyllä useammin käyttää ulkona ... 

Vilpulla on ollut kerran kennelyskä, joka meni itsestään ohitse sekä kaksi silmätulehdusta, joihin olen joutunut varaamaan ajan lekurista ja olemme saaneet antibiootit. Sekä kesällä sitä pisti ampiainen ilmeisesti kaulaan ja koko pää turposi kurpitsaksi. Ihan näillä näppäimillä mun pitää viedä rokotettavaksi taas. Kuluja siis on jonkun verran. Niin kuin meissä ihmisissäkin. Jos koiran ottaa, tulee varautua siihen, että kyllä se hieman vastaa ihmislasta. Ei sitä voi jättää yksin, hoitamatta tai kasvattamatta sitä. Vastuu on suuri. Ilo on myös suuri. Olen superonnellinen Vilpusta ja toivon, että se sulostuttaa perhettämme iloisella olemuksellaan vielä vuosikausia. Tuossa se nukkuu nytkin jalkaani vasten kerällä. Kun makaan vatsallani sängylläni läppärin kanssa ja kirjoitan tätä tarinaa. Maailman ihanimmasta koirarodusta.



Saturday, February 9, 2013

Arvotaan kirja 12 x koti



Ehdin kuin ehdinkin eilen lumipyryssä tehdä pikaisen visiitin julkkareihin ja sain itselleni tämän uunituoreen kirjapainon tuoksuisen pullan, ja minkälaisen pullan! Nam, tosi herkullisen.
Uskokaa ken haluaa, mutta olen mukana tässä kirjassa ja olen tosi  YLPEÄ siitä, koska olen niin rautaisessa seurassa että ... että ...  sanat ei vaan riitä siitä kertomaan. Lue siis itse. 
ps. kotimme ei ole tässä kirjassa vaan minä olen siinä mukana muutoin , se selviää vain lukemalla kirja. 

Minulla onkin suuri kunnia arpoa yksi kappale tätä ihastuttavaa kirjaa.
Ja tämä todella tulee ihmeelliseen saumaan, sillä blogissani rekisteröityneitä lukijoita on pian 600 kpl!!!

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 14.2 ystävänpäivänä, jolloin arvonta suoritetaan.
Jos olet jo lukijani, saat kaksi arpaa.

Onnea arvontaan!
Muista jättää meiliosoite, jos kommentoit anonyymisti. Siitä vaan kommenttia boksiin.

Kauniin blogin haaste & kahdeksan faktaa minusta





ELOKUVAT
 - huomaan elokuvista aina tapetit, vaatteet, lamput ensimmäiseksi. Sitten vasta itse sen, mitä kohtauksessa tapahtuu. Leffateatterissa saatan kuiskata seuralaiselleni, että "ihana tapetti!" "wau mikä lamppu!". Mun silmät rekisteröi ensin kaikki ympärillä löytyvät, vasta sitten tilanteen. Taidon olen itse tiedostanut vasta hetki sitten. Että näin se vaan on. Ja taito sekin. Ehkä mun pitäisi olla lavastaja ammatiltani. Vaatetuksesta sen verran että tämän hetken ihanimmat vaatteet löytyvät HBO:n Boardwalk Empire- sarjasta. Ottaisin ne kaikki. Yksi syy miksi seuraan sarjaa, toki se on hyvä, mutta ne vaatteet ... pakko rakastaa! Vapise NoaNoa!

KESÄ - kaipaan kesää. Pääskysten kirkuminen taivaalla on parasta mitä voin ikinä kuulla.

KEITTIÖREMONTTI - niin kovasti, NIIN kovasti sen tahtoisin tehdä, että vaihtaisin kaapistot pois. 

TEKEMÄTTÖMÄN TYÖN MÄÄRÄ - olen kotitöiden suurin välttelijä. Jatkuvasti joku juttu tekemättä. Ei vaan jaksa ruveta. Pitäs vaihtaa lakanat, ja laittaa pyykit ... mutta en tiedä. Saattaa olla, että ne ovat vielä maanantainakin laittamatta. Tämmöstä tää on. Tarvisin jotain kotityöboostausgojimarjoja!

BLOGIT JA KIILTOKUVAT - joku saattaa luulla, että meillä on ihan taivaallisen, ihana, uskomaton meininki täällä söötissä talossa, mutta ihan tavallista arkea me eletään maksalaatikkoineen kaikkine räkätauteineen. Tapellaan miehen kanssa ja näin edespäin. Laitetaan kalenterit yhteen , että koska me oikein toisemme sitten nähtäisiin. Millon on aikaa koko porukalla yhdessä. Että turha se on pelkän blogivilkuilun perusteella ajatella, että haluaa jotain samaa elämää, kuin jollain muulla on. Mutta etteköhän te ymmärrä tämän. Ja jollain on huonommin, tiedän tiedän ... mutta nämä on minun 8 asiaani :)

LIIKUNTA - olen liikunta-addikti. Myönnän. Pakko päästä päivittäin lenkille, jumppaan tai minne vaan, missä saan purkaa kaiken ulos ja endorfiineja tilalle. Suosittelen. Minulla on edessä uuden fillarin hankkiminen. Vanhaan tuli täyteen tuhansia tuhansia kilometrejä. Keväällä, kun lumet sulaa, alkaa työmatkafillarointi ja siitä kertyykin päivittäin yli 20 km. Ja muut matkat päälle. Jos iltasella vielä polkasee jumpalle tai kauppaan. Tulisi jo kevät!

ODOTUKSET - odotan elämän rauhoittuvan muutaman vuoden sisällä uomiinsa. Kaikki tämä etsiminen ja hapuilu päättyisivät lopulta.

TILANTEET - saan seivattua aina jotenkin. Semmonen mä oon. Tilanne kuin tilanne ja lopulta se, menee just niin kuin pitää. Vaikka alussa tuntuis että itku tulee. Ja että aika ei riitä. Mutta kyllä, ihmeen kaupalla selviän!



Wednesday, February 6, 2013

Vieraalla kielellä


Nopea huikkaus blogiini...

Ihanassa ranskalaisessa online-lehdessä on juttu kodistani. 
Voitte lukea sen täällä Chez Niina, klik. Pyysivät minulta kuvia ja kertomusta. Valitettavasti en osaa ranskaa niin hyvin, että voisin tarkistaa tekstin totuuden mutta ... ihana ele kaiken kaikkiaan. Olen otettu.
Ja ihana saitti: LAIT FRAISE
Käykää tutustumassa. Ja Kristan superdupersuositut kuvat vielä kerran.


Sunday, February 3, 2013

Lotta

















Kuva Krista Keltanen




Monet ovat postanneet lempikuviaan kuluneelta vuodelta. Ajattelin itsekin tehdä niin. Selasin kansioita ja tutkin mitä kaikkea löytäisin. NO löysinhän toki ihania sisustus - ja kotikuviakin. Mutta myös läjäpäin otoksia lapsistani. Tietenkin.

Lottahan on varsinainen blogivauva. Esiintynyt mun blogissani, täällä teidän iloksenne, ihan suuresta vatsakummustani saakka. 

Väistämättä, jonain kauniina päivänä koittaa aika, kun neidin oma ääni on kuuluva niin, etten enää saa kuvata saati laittaa blogiin. Kuten isoveljensäkin teki aikanaan.

Tällä hetkellä lempijuttuja ovat piirtely, askartelu kuten lumihiutaleiden leikkaaminen paperista, Barbie-elokuvat, laulaminen ja tanssiminen, äidin auttaminen ruuanlaitossa ja leipomisessa, pulkkamäki sekä ystävät ihanat päiväkodissa.

Taidan ilahduttaa teitä tällä kuvagallerialla. Ensi kerralla sitten niitä muita lempikuvia.

ps. lapset kuuluvat blogini aihepiiriin niin vahvasti, että toivon, ettei tästä postauksesta pahastuta, sisustusjuttua on tulossa kyllä.