Friday, January 30, 2009

V & L



Kesällä lueskelin blogilistaani läpi. Sanctuaryn blogi kertoi, että hän oli törmännyt Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä myynnissä oleviin VR:n vanhoihin rautaisiin kirjaimiin. Mainitsin miehelleni asiasta,  koska hän ajelee työnsä puolesta Hyvinkäälle melkein päivittäin. Asia unohtui ja ajattelinkin, että ei kannata mainita tai ehdottaa mitään meidän perheessä. Pitää piirtää kartta tai taivuttaa asia rautalangasta. Siksi yllätyinkin kun eräänä loppukesän  päivänä mies tuli työpäivän päätyttyä ja toi minulle jotakin. VR:n vanhan V:n ! Hän oli muistanut! Tuo kirjain on jo aika ruostunut Suomen sääoloissa. Mutta mielestäni hieno noin. Se koristaa eteisaulamme seinää. Ja se oli viimeinen V. 

Sanctuarylla on muutenkin yksi minun mielestäni ihanimmista blogeista ja kodeista! Katsokaa vaikka tätä kotia.
Toivottavasti et pahastu kun linkitän.

Koska perheessämme on nyt sekä V että L,  pitihän minun hankkia kirjain pienellekin.
Puukirjain on täältä. Putiikin nimikin oli enne.  Kunhan googletin ja eksyin tuonne. 
Kuvassa näkyy kylläkin aamun kaaos taustalla, mutta sellast se on.


Wednesday, January 28, 2009

Kahvia

Pikainen postaus. Kuljin tänään ykkösen ratikalla Käpylästä Kauppatorille ja huomasin ikkunasta jotain kummaa. Kahvilan Kalliossa. Romanttisen sellaisen. Ihmeellistä. Ihana kahvila enkä ole ennen huomannut! Kuinka olen voinut missata tuon? Onkohan se uusi?

Illalla avasin uuden Trendin kotona kahvikupposen äärellä. Siinä oli juttu samasta kahvilasta! Hassua! Ja kaikenlisäksi kahvilassa myydään roinaa. Ja kahvilalla on nettisivut. Ja blogi! Pakkohan sinne on mennä. Kunhan tässä ennätän.

Ilman kuvaa. Tulin vain kertomaan tämän. Ja jos menette tuonne kannattaa varautua piipahtamaan vastapäiseen Wanhaan Kaarleen.

Tuesday, January 27, 2009



Sain eilen Essuntaskusta haasteen. Minun pitää kertoa viidestä asiasta, joista olen riippuvainen.

1. Miehestä. On kivaa kun on joku jolle jäkättää ja spekuloida maailmanmenoa. 
2. Lapsista. Onhan ne tahmatassut aika veikeitä. Esikoinen oli eilen naapurin mukaan pomppinut taloyhtiömme parkkipaikalla jonkun auton katolla -jee. Kyseessä on kai hylätty vanha romu, mutta silti. On hauskaa olla riippuvainen lapsista. On ihanaa kun on lapsia. Hermothan tässä joskus palaa mutta kaikenkaikkiaan olen heistä kovin riippuvainen ja he minusta.
3. Liikunnasta. Ulkoilu on aina pakko suorittaa paitsi kuumeessa. Tämä on kai päivänselviö jos minut tuntee.
4. Tarvitsen myös omaa aikaa. Minä tykkään mennä ja vipeltää yksin.
5.Olen riippuvainen päivän rutiinista. Herätys, kahvi, lehti. Väliunet vauvan kanssa ja telkusta samalla Syteen ja saveen tv-sarja. Imurointi, tiskit koneeseen, pyykit, pukeutuminen. Ulos lenkille. Jne. Joka päivä ihan sama rytmi. Samaan aikaan. Samat jutut. Silti, se on nautinnollista.

Lotta yllätti nukkumalla kokonaisen yön ilman herätystä. Kymmenestä puoli yhdeksään aamulla. Kuinkahan tätä juhlistaisi?
Munkkikahveilla? Itsellä flunssa ei kun pahenee. Vaikka yksi nukkuu, minä heräilen niistämään ja yskimään. On just tätä. Kun olisin saanut kunnon unet on sitten flunssa päällä.

Kuvassa on ihastuttava Mailegin Prinsessa ja herne. Meidän Lotta sai sellaisen joulupukilta! Täytyyhän sitä jo leluja olla. Pian nelikuisella.

Monday, January 26, 2009


Matkalla



Matkalla me nökötettiin autossa. Välillä huudettiin. Monta tuntia. Lasketeltiin. Tuntikausia. Paitsi minä, joka pidin pienimmäiselle seuraa. Lunta riitti. Ja pakkasta. Ja paljon kivoja kavereita pitkästä aikaa. Oli niin kotoisaa kuulla tuttua puhetta ja naurua. Vaikka itse en seudulta olekaan,  on mieheni ystävistä tullut minullekin niin kovin rakkaita. 

Kuitenkin, kun palasimme eilen kotiin. Oli nämä seudut vastassa. Koti. Oma tuoksu ja oma peti. Ihanaa. Monen autossa nökötetyn tunnin jälkeen. Pienen Lotan kanssa tulee omat kulmat ja kaikki kulmakoulujen jengit tutuiksi. Mummot ja naapurit. Postitädit ja jakajat. Kaupan kassat. Ajatella, täällä isossakin kaupungissa.



Tuliaiseksi sain mojovan flunssan. Makaan sängyssä, niistän, katson telkkua, bloggailen, tuhisen ja juon lämmintä. Ihana, ihana mies pitää vapaapäivää,  jotta minä saan sairastaa rauhassa. Hoitaa vauvaa. Toinen flunssa jo tänä vuonna vaikken minä yleensä sairasta koskaan! 

Monday, January 19, 2009

Vernerin huone





Projekti alkamassa. Katselin Tapettitalon sivuilla viisikymmenluvun tapettimalleja ihan sillä silmällä, jos laitettaisiin pojan huonetta uusiksi vähän niin kuin talon hengessä. Löysin tuon ylläolevan sinisävyisen. Se olisi aika hauska, Jukka Pellisen suunnittelema Bownet. Ei värikäs tällä kertaa, mutta jotain pientä jujua kuitenkin. Myöskään sängyn peitettä ei tarvitse alkaa vaihtamaan, vaan vaaleansininen sopii tämän kanssa paremmin kuin hyvin. Verhot, lamppu ja Pikku prinssi-taulu menevät nyt menojaan.

Pointtihan on se, että poika täyttää kesäkuussa yhdeksän ja huone näyttää edelleen pienen pojan kamarilta. Vaikka jätkä on iso! Pitää alkaa puuhiin.

Joku hannaa vastaan. Jotenkin tykkään huoneesta ja sen värikkyydestä. Vaikkakin tapettivuodat leikattiin aikoinaan päin pyllyä ja kuvionkohdistus ei ole jokapaikassa ihan niin justiinsa. Olisitte kuulleet sen, kun meitä silloisessa rempassa auttamassa ollut sukulaismies kiroili asialle. Ja hän kun on nimittäin ihan ammattimies. Samainen kävi laittamassa Kirsikkapuun meidän eteiseen ja se on ainakin kohdistettu oikein. Ja taitaapa hällä taas puhelin kohta pirahtaa, että täällä Käpylässä olisi jälleen näitä pieniä tapettihommia ;)

Ajatuksista olisi päästävä hommiin. Katsotaan josko otettaisiin joku päivämäärä jota kohden ... Miltä kuulostaisi valmista 8.6 mennessä jolloin on Vernerin 9v. synttärit ?

Friday, January 16, 2009

Kuusi asiaa



Viikko vierähtänyt ja eihän täällä mitään ole tapahtunut. Latasin uuden ihanan taustakuvan täältä. Löysin ihanan nettikaupan,  jossa on tarjolla kaikenlaisia kauniita turhakkeita. Itselleni hankin nuo kynttilään tulevat siivet. Ja peuranpääkoukun sekä virkatun koiran. Täällä blogeissa on kiertänyt haaste,  jossa pitää luetella kuusi seikkaa itsestään. Jos niitä saisi olla seitsemän,  olisi viimeinen ehdottomasti yltiöpäinen heikkouteni nettikauppoihin. Olen kuin sulaa vahaa, niin heikko, kauniiden nettikauppojen sivujen auetessa eteeni.

1.Inhoan sotkua. Olen siivousfriikki. Tosin kaikki kaapit, laatikot ja korit ovat totaallisen sekaisin. Eli olen päällisin puolin siivousfriikki. Puoliksi friikki.

2.Olen tarkka siitä mitä lapsillani on päällä, että he ovat puhtaita ja vaatteet kans, kädet varsinkin. Hiukset pitää olla putipuhtaat ja hampaat kans. Tosin ei vielä vauvalla päde. Hullu mutsi siis. 

3.Olen tosi laiska. Sotii vastaan sitä että yritän aina urheilla ja liikkua kuin duracel-pupu. Tosiassa olen äärettömän flegmaattinen ja laiskanpulskea.

4.Miellytän muita. En uskalla sanoa vastaan. En töissä,  enkä kaveripiirissä. Olen aina muka samaa mieltä,  vaikka ajatuksissani olisinkin ihan eri mieltä. En vain halua aiheuttaa riitaa tai pahaa oloa. Miehelleni sanon kyllä vastaan ... miksiköhän ?

5.Pelkään. Pelkään että jotain sattuu lapsilleni, koko ajan on pelko niin sanotusti per *piip *piip *piip ssä.

6.Rakastan ruokaa. Syön ihan mitä vaan, paitsi pässin "niitä" ja kaloja perkaamatta. Olin joskus kasvissyöjä, mutta himoni kanaan ja kunnon pihviin aikuisiällä vesitti ideologian. Siksi elämäni on kai jatkuvaa kamppailua painonnousun kanssa.

Olisihan näitä lisää vaikka millä mitalla. Blogi kaipasi vain jonkun jutun kun edellisestä oli viikko aikaa. Toivottelen hyvät viikonloput kaikille ihanille.

*muokkasin hieman kuvia

Friday, January 9, 2009

Aikaansaannos



Tiedättekö tunteen, että kun ja jos vaikkapa on olemassa tuollainen lista,  jota pitäisi alkaa purkamaan jommasta kummasta päästä, tekeekin ihan muita asioita ?
Niin kuin esimerkiksi ompelee. Ja unohtaa, että nyt on enää kaksi päivää aikaa kaivaa se hääkutsu ja ilmottautua mukaan.

No mutta. Ei tämä pussukka ihan tarpeeton ole! Kun pitää ja on hyvä lajitella roskat, niin piti päästä kaikista muovipusseista,  joita roskiskaappi pursuaa, eroon. Tai siis tunkea ne jonnekin muualle missä ne eivät näy. Ei ollut paikkaa. Joten piti tehdä itse.

Kangas on täältä. Kumpaankin päähän ompelin nauhakujat. Alas laitoin kuminauhan, jotta muovipussit voi vain vetäistä helposti pois pussukasta kun niitä tarvitsee. Pussukan alaosassa on siis myös aukko. 

Ihan pieni, helppo ja yksinkertainen juttu. Ja hanat on auki pitkästä aikaa. Mietin, mitä seuraavaksi.

 

Thursday, January 8, 2009

Muistilista



  • vie Vernerin ekaluokalla tekemä omakuvapiirrustus sekä seinälle hankittu vanha kartta kehystettäviksi. 
  • hanki häälahja kavereille ja ilmottaudu häihin jopa, aikaa ilmottautua on enää kolme päivää.
  • pese eteisen oven lasi-ikkunat.
  • järjestä Vernerin liinavaatekaappi,  jossa on vaatteita.
  • siivoa jo hyvä ihminen oma vaatekomerosi ennen kuin hukut sinne itsekin.
  • hanki itsellesi lämpörullat niin ei tarvitse lainata ja pähkäillä,  koska ehtisi ne palauttaa.
  • peru yksi lehtitilaus (Glorian koti).
  • vastaa sinulle lähetettyihin ystävien sähköposteihin -vastaamatta 2 kpl.
  • käy kirppiksellä.
  • teetä lisää paperisia Vernerin koulukuvia, tämä olisi pitänyt tehdä jo syksyllä.
  • tee Lotan kummeille kiitoskortit ja teetä paperikuvia.
  • varaa kampaaja.
  • käy läpi kirjahyllyä ja vie "huonoja" kirjoja divariin.
  • pese lattiat.
  • osta ensin jotain lattianpesuainetta koska kaikki on loppu.
  • käy läpi lattialla olevat sisustuslehtikasat ja leikkaa kaikki hyvät jutut ja kuvat talteen. Muut kaikki lehtiroina vie lehtiroskikseen.
  • postita uusi verokortti työpaikalle!
  • varaa Vernerille aika lääkäriin luomen poistoa varten. Luomi osuu aina ikävästi säärisuojan reunaan. Tämä olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten ! Huono äiti, huono äiti, huono äiti ...
  • hanki itsellesi (nykyisen kahden parin lisäksi) varrellisia sukkia,  ettet aina jäädytä nilkkojasi.
Toimi hyvä ihminen äläkä aina siirrä huomiselle!


Monday, January 5, 2009

Hei hei Joulu!



Joulu on jo melkein siivottu pois. Kuusi lähti eilen. Olisin toki pitänyt Loppiaiseen mutta pentele alkoi karisemaan oikein urakalla. Epäilimme, että kuusi olisi kuivahtanut. Niin, ettei jalka olisi osunut veteen saakka. Nimittäin neulasia tippui sadoittain,  kun kuusta vain hipaisikin. Muutamana iltana myös ihmettelin vaimeaa kolinaa olohuoneen suunnalta. Kuusi oli pudottanut itsestään koristeita, palloja, lattialle. Osasta oksista oli oksanpäät ihan kaljuina. Harmi homma. Kuusi oli kaunis ja kyllä se tuoksui. Joulu oli itsessään tosi ihana. Rauhallinen. Nautin suunnattomasti siitä, että olimme tänä vuonna vain keskenämme. Telkusta tuli kaikkea hauskaa niin kuin Peppi Pitkätossu-elokuvia, Fanny & Alexander, Melukylässä tapahtuu, Marikki ja ihan hauskoja leffojakin tässä on tullut katseltua. Telkku ja sen ohjelmat on aika keskeisessä asemassa minulla nykyään kun täällä kotosalla palloilen. Eilen tuli myös aika koskettavan ihana dokkari ykköseltä, Iso poika. Kaikki oli niin tuttua. Hyvä tietää, että muillakin on samanlaista.




Meillä ISOveljen hupia on yrittää mahtua siskon vaatteisiin. Niin kuin tässä. Kun ei jalkaan mahdu laitetaanpa päähän.




Juuri äsken hän tunki itseään vauvan vaunujen kantokassiin mikä oli eteisen lattialla. Ja huusi apua kun oli juuttunut pepustaan kiinni.

Illalla on juhlat. Ah, on tämä ainaista juhlaa vaan! Taloyhtiömme hallitus on järjestänyt kemut päättyneet putkiremontin juhlistamiseksi koko talon väelle. Totta tosiaan. Vuosi siinä meni. Viimeiset asunnot valmistuivat juuri Jouluksi. Ja viime Jouluna taisi alkaa. 

Uuden vuoden lupauksiakin tuli tehtyä. Itse kärvistelen kahden kuukauden karkkilakon kourissa. Pitikin mennä lupaamaan! Lupaan myös että menen tänä vuonna huutokaupoille. Niissä on aina jännä tunnelma. Joskus kävimme paljonkin,  nyt pariin vuoteen emme ole käyneet lainkaan.